Kun navetalla on pinta-alaa 2 700 neliömetriä, saa lapio- ja luutahommat unohtaa heti alkuunsa. Automatiikalla ja konevoimin 128 lehmän ja 120 hiehon suurnavetta ja 160 nurmihehtaaria kuitenkin hoituvat neljän hengen voimin. Jukka, Kaija ja Ville Tolosen omistamalla Männikön tilalla siirryttiin kerralla maatalouden supersarjaan.
Yli miljoonan euron navetta ei noussut Puokion metsämaisemaan hetken mielijohteesta. Vaikka Jukka ja Kaija ovat vasta nelikymppisiä, tilan jatkuvuus on jo varmistettu. 20-vuotias Ville-poika on alan koulutuksen saanut ja EU-aikaan kasvanut innokas yrittäjä.
"Ei hirvitä. Ajattelen niin, että kyllä maidolla aina on kysyntää. Pikkupojasta asti on tämä työ tutuksi tullut ja tätä haluan tehdä", Ville Tolonen juttelee.
Aikaisemminkin isoa, noin 60 lehmän karjaa hoitaneet Toloset joutuvat hankkimaan vielä nelisenkymmentä eläintä, ennen kuin lämmin pihattonavetta on täynnä. Maitokiintiöitä on osteltu lisää puoli miljoonaa litraa. Jukka Tolonen kertoo, että tavoitteena on 1,5 miljoonan litran vuosituotanto.
Männikön tilalla on yksi palkattu työntekijä. Kesän kiireissä peltotöitä hoidetaan neljällä traktorilla.
"Onneksi naapurit ovat myyneet maata, jotta olemme voineet raivata lisää peltoa. Nyt suurin osa pelloista on parin kilometrin säteellä tilasta", Jukka Tolonen kertoo.
Lypsy käy rivakasti
Tolosten satametrinen navetta mahtuu koko maan 50 suurimman navetan joukkoon. Se on Suomen ensimmäinen betonisella pilaripalkkirungolla toteutettu navetta. Lujabetonin Siilinjärven tehtaalta rahdattiin Puokiolle 36 rekkalastillista elementtejä, yhteensä lähes 1 000 tonnia.
Lypsyrobotin sijaan päivittäiset maitotonnit otetaan talteen ihmisohjauksessa 20-paikkaisella lypsyasemalla, jonka hienouksiin kuuluu muun muassa aseman hoitajan pituuden mukaan laskeva ja nouseva lattia. Kun ajolaite vielä ohjaa lehmät asemalle, vie koko suurkarjan lypsy aikaa vain reilun tunnin.
Tietokone seuraa jokaisen lehmän tuottoa ja kuntoa. Lypsetty maito johdetaan 11 000 litran säiliöön ja maidon lämpö käytetään navetan käyttöveden lämmitykseen.
Tolosten navetassa on seosrehuruokinta. Väki- ja nurmirehut sekoitetaan appeeksi , jonka rehurobotti jakaa ruokintapöydille. Lypsylehmät on osastoitu tuotoksen mukaan, jolloin ruokinta saadaan tarkoituksenmukaiseksi.
Lehmät eivät köllöttele uudessa navetassa sen paremmin paljaalla betonilla kuin oljillakaan, vaan pehmeällä kumimatoilla. Lanta hoituu käytävien pinnaltakin pois automaattisesti, lehmien jalkoja väistellen.
Iso ja uusi kiinnosti
Navetalla on jopa oma sääasema, joka haistelee tuulia ja ohjaa luonnollista ilmanvaihtoa luukkuja aukoen ja sukien. Helteillä helpottavat viilennyspuhaltimet.
Tiistain tutustumistilaisuus keräsi Männikön tilalle alan miehiä ja naisia satamäärin naapuriläänejä myöten. Moni teknisiä ratkaisuja tutkaillut kertoi itsekin harkitsevansa uuden navetan rakentamista.
Ensimmäiset lehmät astuvat uuteen navettaan viikonvaihteessa. Tai eivät ehkä noin vain astu. Kaija Tolonen myöntää, että siirto hieman hermostuttaa. "Ovat asiasta tietävät pelotelleet, että lehmät pelkäävät sitten uudessa navetassa ihan kaikkea."
