Puolan terveydenhoidossa käydään tällä hetkellä ankaraa kuolinkamppailua. Katastrofaalisen tilanteeseen on johtanut sairaaloiden ylivelkaantuminen, mikä uhkaa lakkauttaa kymmeniä perus- ja erikoissairaaloita.
Krooninen rahapula on lisännyt viime vuosina Puolassa niiden sairaaloiden määrää, joissa potilaille ei ole kyetty tarjoamaan päivässä edes ainuttakaan ruoka-annosta.
Useissa sairaaloissa lääkärit, sairaanhoitajat ja potilaat ovat ilmaisseet nälkälakoilla syvän huolensa maan terveydenhoidon kolkosta tilasta, joka näyttää alati vain pahenevan.
Henkilökunta on perännyt mielenosoituksilla useiden kuukausien palkkasaatavia, ja potilaat ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä ala-arvoisen hoidon takia.
Lääkärit ovat vastustaneet osastojen sulkemiskarusellia, ja vaatineet sen sijasta purkamaan tuntuvasti sairaaloiden pöhöttynyttä hallintoa. Näet keskikokoisen sairaalan hallintoportaassa työskentelee useita johtajia ja jopa yli sata toimistovirkailijaa.
Puolan julkisilla palveluilla on ollut taipumus vajota myös merkilliseen nurinkurisuuteen, sillä korkeimman tarkastusviraston, NIK:n mukaan noin 50 prosenttia sairaaloihin hankituista hoitovälineistä odottaa tyhjänpanttina potilaitaan, eli niitä ei osattu hyödyntää riittävästi.
Tähtitieteellinen
velkataakka
Tuoreen raportin mukaan Puolan 750 sairaalasta peräti 600 yksikön velka on paisunut viime vuosina tähtitieteelliseen seitsemään miljardiin zlotyyn eli lähes 1,2 miljardiin euroon.
Ulosottomies perää kymmeneltä eniten velkaantuneelta sairaalalta yhteensä 100 miljoonaa euroa.
Velkataakka on lisännyt mustia pilviä sairaaloiden ylle, ja monilla pienemmillä paikkakunnilla elää pelko sairaaloiden lakkauttamisesta tai niiden luisumisesta konkurssiin.
Lohduttomin tilanne vallitsee Keski-Puolassa.
"Valtaosalla sairaaloistamme ei ole edes välttämättömiä lääkkeitä ja tutkimus- ja hoitovälineitä. Olen hyvin murheellinen potilaitteni puolesta", huokailee Lodzin kaupungin suurimman terveyskeskussairaalan johtaja lääkäri Przemyslaw Oszukowski.
Sairaalakurjuus näyttää hyvin lohduttomalta, sillä terveydenhuollosta vastaavilla itsehallinnollisilla kunnilla ei ole rahaa ottaa velkoja hoitaakseen, ja myös valtionkassa on tyhjä.
Terveysministeri Mariusz Lapinski paljasti jokin aika sitten olevansa valmis tekemään parlamentille sejmille lakiesityksen, joka soisi mahdollisuuden sairaaloiden yksityistämiselle.
"Perusterveydenhoidon tulisi kuitenkin kuulua jatkossakin yhteiskunnan ylläpitämiin palveluihin", ministeri Lapinski huomauttaa.
Epäonnistunut
terveysremontti
Huterien sairaalapalvelujen taustalla luuraa Solidaarisuus-hallituksen runsas neljä vuotta sitten lanseeraama terveyskassajärjestelmä. Se on pyörinyt työntekijöiltä tietyn prosentin mukaan perittyjen terveysmaksujen varassa.
Systeemi on osoittautunut miltei täydellisesti epäonnistuneeksi, ja mielipidetutkimuksissa selvä enemmistö puolalaisista on näyttänyt sille kirkasta punaista valoa.
Kahdeksan kuukautta vallassa ollut Leszek Millerin vasemmistovetoinen hallitus lupasi lähes ensitöikseen rukata terveydenhoitojärjestelmän rahoituksen uuteen uskoon, mutta uudistus on antanut odottaa itseään.
Puolan terveyspalvelut ovat nielleet vuosittain 55-60 miljardin zlotyn eli 9-10 miljardin euron kustannukset.
Summalla on kyetty tarjoamaan 62 sairaalapaikkaa 10 000 asukasta kohti, eli 40 miljoonan asukkaan maa sijoittuu suhdeluvullaan varsin korkealle Euroopan mittakaavassa.
Se on antanut myös pontta vaatimuksille sulkea huonokuntoisimpien ja velkaantuneimpien sairaaloiden ovet.
"Puolassa riittäisi selvästi nykyistä pienempi määrä sairaaloita, kunhan ne olisivat ajanmukaisesti varusteltuja", NIK:n tarkastusraportissa todetaan.