Lähes 40 miljoonan asukkaan Puola on pitänyt lyhyessä ajassa sekä parlamentti- että presidentinvaalit. Niiden tuloksilla on merkitystä Puolan rajojen ulkopuolellakin. Molemmissa vaaleissa tuuli kävi navakasti oikealta, ja on vaara, että Puola kääntyy taas kerran katsomaan enemmänkin menneisyyteensä kuin tulevaisuuteensa.
Entisissä sosialistimaissa on vieläkin enemmän sääntö kuin poikkeus, että valta heittää häränpyllyä vaalista toiseen. Siksi ei ollutkaan yllätys, että vasemmistohallitus hävisi parlamenttivaaleissa ja että vasemmistopresidentin tilalle valittiin oikeiston edustaja.
Sen sijaan oli yllätys, että politiikaltaan ja moraaliarvoiltaan vanhoillinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) selviytyi voittajaksi molemmissa vaaleissa. Siitä tulee uuden kokoomushallituksen pääpuolue, ja lisäksi sen ehdokas Lech Kaczynski valittiin sunnuntain toisella kierroksella presidentiksi. Puolueen pääkilpailija, vapaata markkinataloutta ajava ja arvoiltaan liberaalimpi Kansalaisfoorumi (PO) jäi kakkoseksi molemmissa vaaleissa. Siitä tosin tullee Laki ja oikeus -puolueen hallituskumppani. Joka tapauksessa on selvää, että PiS sanelee tahdin lähivuodet.
Suhteissa EU:hun jo Puolan edelliset vallanpitäjät ajoivat tiukkaa linjaa. Sen ilmentymä on Nizzan sopimus, joka takasi keskisuurille unionimaille ylisuuren vaikutusvallan. Vaalitulos ei tuo lainkaan pelastusta muutenkin syvällä suossa rämpivälle EU:lle.
Vaalitulokset voivat vaikuttaa EU-politiikkaakin enemmän Puolan suhteisiin Venäjään ja etenkin Saksaan. Lech Kaczynski on kutsunut molempia "vaarallisiksi vastustajiksi", ja hänen parlamenttivaalikampanjaa johtanut identtinen kaksosveljensä Jaroslaw Kaczynski on sanonut Saksaa enemmänkin uhaksi kuin kumppaniksi.
Saksan ja Puolan suhteita ovat huonontaneet maiden eri kanta Irakin sotaan ja EU:n perustuslakiin sekä Saksaan tulviva puolalainen halpatyövoima. Suhteita hiertävät myös historian haamut natsi-Saksan hirmutöistä Puolassa saksalaisten karkotuksiin nyky-Puolan länsiosista toisen maailmansodan jälkeen. Kitkaa Saksaan voi pienentää kristillisdemokraattien nousu johtavaksi puolueeksi.
Eniten Puolaa hiertää kuitenkin se, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ja vaalit hävinnyt Saksan liittokansleri Gerhard Schröder sopivat aiemmin kaasuputken rakentamisesta Itämeren poikki suoraan Saksaan, Baltian maiden ja Puolan ohi.
paakirjoitus@kaleva.fi