Euroopan unioni on huolissaan Puolan hallituskriisin ja ennenaikaisten vaalien vaikutuksista jo kertaalleen kesäkuussa sovittuun EU:n uuteen perussopimukseen. Puolan parlamentti hajotti itsensä myöhään perjantai-iltana, ja ennenaikaiset vaalit on määrä järjestää 21. lokakuuta.
EU:n sopimustekstistä on puolestaan tarkoitus päättää 18.-19. lokakuuta pidettävässä huippukokouksessa Lissabonissa.
EU:n diplomaattilähteiden mukaan Puolan vaalikampanjan saadessa kansallismielisiä piirteitä, perussopimuksen syntyminen unionissa mutkistuu.
Vaalien ajoitus
ongelmallinen
Kansanedustajaehdokkaat voivat vaalivoiton toivossa nyt estoitta syyttää EU:ta Puolan sisäpoliittisista ongelmista.
"Ajoitus Puolan vaaleille on huono. Sitä ei voi kiistää", eräs diplomaatti kertoi.
Viikonloppuna Portugalissa Viana do Castelossa kokoontuneet EU:n ulkoministerit tosin uskoivat Puolankin lopulta taipuvan hyväksymään sopimuksen, vaikkei tilanne aivan pulmaton olekaan.
EU:n perussopimusta kirjoitetaan paraikaa selkeäksi ja sitovaksi lakitekstiksi. Työ on periaatteessa teknistä, mutta monista asioista uhkaa syntyä vielä uusia kiistoja.
Sopimus vilisee
poikkeuksia
Yksi kiistanaihe on Euroopan unionin parlamentin uusi paikkajako. Sopimuksen jälkeen parlamentissa on määrä olla korkeintaan 750 edustajaa, kun tällä hetkellä heitä on 785.
Monien maiden Suomen ohella pitää siten luopua osasta edustajiaan.
Suomella on parhaillaan 14 euroedustajaa, mutta paikkaluku vähenee yhdellä perussopimuksen astuessa voimaan.
Vimme kesäkuussa syntynyt sopu uudesta sopimuksesta on pullollaan poikkeuksia, ja niiden sisältäminen tekstiin on hankalaa.
Puolan lisäksi Britannia sai sopimuksen myötä melkoisia myönnytyksiä. Miten esimerkiksi kirjata sopimustekstiin, ettei kansalaisten perusoikeusasiakirja sido Britanniaa?
Britanniassa myös paineet järjestää EU:n uudesta perussopimuksesta kansanäänestys ovat vain kasvaneet, vaikka Britannian ulkoministerin David Milibandin mukaan hallituksella ei ole aikeita äänestystä järjestääkään.
Jos Britanniassa järjestettäisiin kansanäänestys, ei-äänet saisivat todennäköisesti selvän voiton.
Sopimus tiukalla
aikataululla
EU-johtajat haluavat sopimuksen hyväksyttyä tiukassa aikataulussa viimeistään tämän vuoden jouluksi, jotta jäsenmaat saavat sen ratifioitua ennen kesäkuun 2009 eurovaaleja.
EU-perussopimus tarvitsee kaikkien jäsenmaiden kansallisen vahvistuksen tullakseen voimaan.
Sopimus uudistaa EU:n päätöksentekoa ja korvaa reilut kaksi vuotta sitten kansanäänestyksissä kaatuneen perustuslain.