Kielce-Varsova Puolalainen sikatilallinen Robert Fatyga tietää oman arvonsa puolalaisessa maataloudessa. "Olisi parasta, jos missään EU:ssa ei maksettaisi maataloustukiaisia", hän sanoo.
Fatygan tila eteläisessä Puolassa Kielcen maakunnassa Dalechowyn kylässä on maan mittakaavassa suuri ja menestyvä. Tuliterässä sikalassa on 100 emakkoa, ja tilan tavoitteena on tuottaa noin 2 000 syötävää porsasta vuodessa. Tilassa on peltohehtaareja kaikkiaan 80.
Kun Fatyga sai tilansa isältään ja aloitti tilanpidon, hehtaareja oli 15. Kun paikallinen maatalousosuuskunta alkoi hoippua konkurssissa, Fatyga osti maata lisää. Hän haluaisi laajentaa vieläkin, mutta maata ei ole sopivasti tarjolla.
Fatygan mielestä Puola on menossa EU:hun huonolla sopimuksella. "Koko sen ajan, kun meille ei makseta suoria tukia ja muut saavat niitä, Puolan maatalous on toisen luokan maataloutta", hän valittaa.
Kehittämisrahalla
vain liian pieni sikala
Fatygan sikatila on suomalaisittainkin suuri. Uudet sikatilat ovat Suomessa vähintään tätä kokoluokkaa, mutta vanhemmat ovat selvästi pienempiä.
Fatygalle itselleen tuki ei ole kelvannut. EU-kehittämisrahaa olisi ollut jo tarjolla, mutta sillä olisi pykälien mukaan voinut tehdä kuulemma vain liian pienen sikalan. Niinpä Fatyga rahoitti noin 100 000 euroa maksaneen sikalan tyystin tulorahoituksella. "Pari vuotta sitten oli hyviä vuosia ja tein paljon rahaa", hän toteaa.
Maanviljelijöiden ei tarvitse maksaa Puolassa tuloveroa. Fatyga maksaa ainoastaan maaveroa 20 euroa hehtaarilta eli 1 600 euroa vuodessa.
Hevonen on
vielä työkone
Vaikka tyytyväisellä suurtilallisella Robert Fatygalla menee todella hyvin, suurimmalla osalla Puolan maatiloista ei mene yhtä hyvin. Puolan maatiloista 60 prosenttia on sellaisia, jotka eivät käytännössä tuota lainkaan ollenkaan tuotteita markkinoille.
Suomalaisen silmin kehnonnäköisillä tiloilla asuvat saavat maata viljelemällä ruuan itselleen ja eivät välttämättä sitäkään. Moni tarvitsee jo nyt muuta ansiotuloa.
Kun Varsovasta lähtee kohti etelää, pelloilla näkee vielä usein hevospelejä töissä. Pellot muokataan ja sato korjataan hevosta apuvälineenä käyttäen.
Suuremmilla tiloilla traktorit ovat tietysti jo välttämättömiä. Niilläkään kalusto ei ole länsimaista tasoa. Äkkivilkaisulla puolainen traktorikanta on ainakin parikymmentä vuotta Suomen tasoa jäljessä.
Puolassa 20 prosenttia tiloista omistaa 50 prosenttia maasta, ja nämä tilat tekevät 80 prosenttia maan tuotteista.
EU:n tukea ei ehkä saada hyötykäyttöön
Ongelmana on, pystyykö Puola käyttämään hyväksi EU:n myöntämää tukea. Suuri osa EU:n tuesta vaatii valtion omaa tukea, ja on epäselvää kykeneekö hallintosysteemi selviämään haasteesta.
Lähetystöneuvos Joanna Trzcincka-Mejor Puolan Helsingin suurlähetystöstä on harmissaan siitä, että Puolan maataloudesta tuodaan esille vain jälkijättöinen puoli. "Puolassa on muutakin. Hevosistakin on viety jo suuri osa Italiaan teurastettavaksi", vitsailee Trzcincka-Mejor.
Hänen mukaansa Puolan maanviljelijät saavat itseään esille liikaa. Joidenkin tilastojen mukaan puolalainen maanviljelijä tekee pienillä tiloilla työtä vain kolme tuntia päivässä. "Vaativa asenne ei ole tyypillistä koko kansalle", hän sanoo.
