Kätten taitojen edistämiseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota koko Euroopan tasolla, katsoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Kari Jalas. Siksi viime vuosien merkittävin eurooppalainen hahmo on hänestä ollut puolalainen putkimies.
Hänen ilmestymisensä työmarkkinoille oli työvoiman liikkumisen vapauduttua niin suuri isku monille Euroopan unionin vanhoille jäsenmaille, että ällikällä lyödyt Ranska ja Saksa löivätkin esteitä.
"Siinä näkyy käden taitojen merkityksen kasvu", Jalas kiteytti Oulun Suurmessuja keskiviikkona isännöineen Oulun kauppakamarin paneelissa. "Kuka ne tuotteet rakentaa ja pitää kunnossa, jos ei kädentaitaja. Ja ne kädet eivät ole enää pelkästään suomalaisia."
"Tehokkaita, hyvin koulutettuja kädentaitajia tarvitaan jatkossa enemmän ja enemmän", arvioi Pörhön Autoliike Oy:n toimitusjohtaja, kauppaneuvos Matti Pörhö, joka uskoi tällaisia osaajia löytyvän tänään helpommin Oulun kokoisista kaupungeista kuin pienemmiltä paikkakunnilta. Tilannetta täytyisi parantaa.
Kultaiset kädet
Laajan asiantuntijapaneelin tarkoituksena oli valottaa juuri näiden kättentaitajien, eli käytännössä tuotannon, palveluiden, myynnin ja huollon toteuttajaportaan merkitystä yritysten näkökulmasta. Johtaja Kari Juntunen Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymästä tiivisti osaajien roolin:
"Suomen menestys perustuu puihin, päihin ja käsiin. Tarvitsemme enemmän ihmisiä, jotka venäläisen sanonnan mukaan omaavat kultaiset kädet."
Hotellinjohtaja Tiina Jytilä Scandic Oulusta muistutti hotelli- ja ravintola-alan olevan hyvin työvoimavaltaista. Kun ennusteet lupaavat alan kasvavan jopa kolminkertaiseksi nykyisestä, suurin haaste on ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Tälläkin hetkellä alalla on 4 000 työntekijän vajaus.
Aluejohtaja Juhani Rastas NCC Rakennus Oy:stä sanoo yli 70 prosenttia Suomen kansallisomaisuudesta muodostuvan rakennetusta, taloista, teistä ja silloista. "Sen huoltamisen, korjaamisen ja uudistamisen määrä on niin valtava, että tulevaisuudessa tulee olemaan suuri ongelma saada ammattitaitoista väkeä."
Kielitaito kunniaan
"Ei riitä, että tuote on hyvin suunniteltu tai yhtälö on hyvin ratkaistu. Ei tarvita pelkästään tohtoreita, vaan tarvitaan myös hyviä lopputuotteiden tekijöitä", korosti myös Oulun kauppakamarin puheenjohtaja, kauppaneuvos Taisto Riski.
Tiina Jytilän mielestä majoitus- ja ravitsemusalan arvostus on selkeästi noussut takavuosien huonosta maineesta. Nykyisin keittiöammatit ovat jopa trendikkäitä ja kokin ammatti huippusuosittu julkkiskokkien ja television ansiosta. Jatkossa yritykset itse ja etenkin kuluttajat voisivat vielä tehdä enemmän alan arvostuksen eteen.
"Meidän talon sisällä arvostus on kyllä kohdallaan", kehui Senior Program Manager Mika Haapaniemi Nokia Siemens Networksilta. "Suomalaisten ammattitaito on huippuluokkaa."
Toimitusjohtaja Kari Jalas tiivisti innovaatioprosessin siihen, että ensimmäisessä vaiheessa hankitaan rahalla tietoa ja toisessa tiedolla rahaa. Kun Suomi pystyy tuottamaan maailman tiedosta vain promillen siivun, on tärkeää että yritykset osaavat sen hyödyntää. Siksi laajan kielitaidon vaatimus on Jalaksen mielestä keskeinen myös kädentaitajille.
"Kun ajatellaan Suomen kilpailukykyä ja tehokkuutta, niin kyllä tässä tietysti koulutukselle luodaan suuria haasteita", uskoi Matti Pörhö.