Eläkkeellä oleva yrittäjä Alpo Lintula on joutunut ristiriitaiseen tilanteeseen. Viisitoista vuotta sitten entiseen kotikyläänsä Puolakkavaaraan turvetuotantoa voimakkaasti ajanut mies haluaa nyt. että turpeen nosto lopetetaan mahdollisimman pian.
"Emme me tuotannon käynnistysvaiheessa tienneet, mitä haittoja turvesuosta myöhemmin aiheutuu. Sitä paitsi meidän annettiin silloin ymmärtää, että tuotannon päätyttyä paikalle rakennetaan järvi", hän puolustelee.
Järveä Puolakkavaaran kupeeseen tuskin tulee. Paarnitsa-aavalla operoivan Turveruukki Oy:n toimitusjohtaja Aulis Martinmäki myöntää, että alueen loppukäsittelyvaihtoehdoista järvi olisi tavoiteltavin ratkaisu, jos sen valuma-alue olisi riittävän suuri.
"Luontainen valuma-alue on kuitenkin liian pieni, joten vesi pitäisi johtaa uuteen järveen muualta. Jos se johdetaan toisesta järvestä, voi helposti olettaa, etteivät vettä menettävän järven rannalla asuvat katso toimintaa suopeasti", hän arvelee.
Ympäristölupa myös
vanhoille turvesoille
Martinmäki korostaa, ettei kyseessä ole mikään tahtoasia. Hänen mielestään Turveruukki ei ole luopunut järvestä kustannusten pelossa, vaan ratkaisuun on päädytty juuri vähäisten valumavesien vuoksi.
Turvetta Paarnitsa-aavalla riittää vielä ainakin kymmeneksi vuodeksi. Juuri nyt toiminta on katkolla, sillä ympäristölainsäädännön uudistumisen myötä myös vanhoille turvesoille vaaditaan ympäristölupa.
Paarnitsa-aavan lupahakemuksen Turveruukki pani vireille viime helmikuussa. Aikaisemmin toiminnan käynnistämiseen riittänyt ennakkoilmoituslausunto on voimassa uuteen lupaan saakka.
Ympäristöneuvos Mauri Kerätär Pohjois-Suomen ympäristölupavirastosta kertoo, että virallinen kirjeenvaihto lupa-asiassa on käyty.
"Kuulemisvaihe on ohi, joten asia on kypsä päätettäväksi. Ratkaisu on valmis mahdollisesti syksyn tai ainakin loppuvuoden aikana", hän arvioi.
Kyläläisten jättämissä muistutuksissa on tuotu esille pöly- ja meluhaitat, joita turpeennosto aiheuttaa. Kerätär kertoo, että näihin ongelmiin ympäristölupavirastolla on mahdollisuus käydä tutustumassa paikanpäällä.
"Mitään päätöstä tutustumismatkasta ei ole tehty, mutta jos katselmus tehdään, se tapahtuu lähiviikkojen aikana", hän sanoo.
Kylään turpeennostoalueelta on matkaa vain muutama sata metriä, joten joistakin taloista on suora näköyhteys turvesuolle. Lintula kertoo, että asukkaat todella kärsivät pölyhaitoista.
Kyläläiset haluavat
nähdä selvitykset
"Kyläläiset ovat sietäneet pöly- ja meluhaittoja uskoen, että turpeennoston jälkeen he saavat järven. Tulevasta järvestä puhuttiin jo silloin, kun Turveruukki Oy:n edellinen toimitusjohtaja Kalevi Laurila oli käynnistämässä Paarnitsa-aavan turvetuotantoa. Eivät isännät ikinä olisi vuokranneet maita, jos he olisivat tienneet, että alue jää rapakoksi", Mauri Kerätär sanoo.
Lintula ei usko selityksiä, joiden mukaan uuteen järveen ei riittäisi vettä. "Mitään tutkimuksia ja maastokäyriä kyläläisille ei ole asiasta esitelty. Moskuvaaran suunnalla maastossa on laskua, mutta maksaahan kanavan kaivaminen ja maiden lunastaminen. Luulen, että Turveruukki on hylännyt vaihtoehdon juuri kustannusten vuoksi. Edullisin vaihtoehto yhtiölle tietenkin on jättää alue kosteikoksi ja sälyttää jälkikäyttökustannukset maanomistajille", hän sanoo.
Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle jättämässään muistiossa puolakkavaaralaiset vaativat, että Paarnitsa-aavasta tulee tehdä jälkihoidon ja -käytön suunnitelma, johon sisältyy myös ympäristövaikutusten arviointi. Selvitys- tai jälkihoitokustannuksia ei heidän mielestään saa jättää maanomistajille.
"Suunnitelma on esiteltävä kyläläisille ennen ympäristöluvan myöntämistä. Kyläläisten pitää saada päättää, jatkuuko turvetuotanto vai päättyykö se tähän. Kyläläiset eivät hyväksy sellaista jälkikäyttövaihtoehtoa, jossa alue jätetään kosteikoksi ja heidän vastuulleen", Lintula sanoo.
Uuden ympäristölain mukaan vanhoista turvealueista eikä uusista alle 150 hehtaarin alueista tarvitse tehdä varsinaista yva-selvitystä. Kerätär kertoo, että ympäristövaikutukset arvioi luvan hakija tilaamalla selvitykset konsulttitoimistolta. Selvitykset tehdään tarkkojen ohjeiden mukaan.
Pöly- ja laskeuma-selvitystä vaatidaan
Lapin ympäristökeskus on ollut asiassa lausunnonantajana. Se on vaatinut, että alueella pitää tehdä pölyselvitys laskeuma- ja leijumamittauksineen. Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan pölyävät tuotantotoimet pitää alueella keskeyttää aina, kun tuulen suunta on kylään päin ja tuulen nopeus ylittää viisi metriä sekunnissa.
Kyläläisten kokemusten mukaan tuulet puhaltavat Paarnitsa-aavalta jopa 80-prosenttisesti asutusta kohden.
Turvesoiden yleisimpiä uusiokäyttömuotoja ovat metsittäminen, viljelykäyttö ja alueen vesittäminen. Toimitusjohtaja Aulis Martikainen kertoo, että usein valitaan näiden kaikkien yhdistelmä.
"Myös Paarnitsa-aavan ympäristölupahakemuksessa on käyty läpi useita eri vaihtoehtoja. Vuokrasopimuksen mukaan Turveruukin täytyy palauttaa alue sellaiseen kuntoon, että siellä on mahdollista metsän kasvatus. Varsinaiset toimet jäävät aikanaan maanomistajien tehtäväksi."
Muitakin vaihtoehtoja Paarnitsa-aavalla on metsänkasvatuksen rinnalle. Martikainen sanoo, että pororehukokeilu on osoittautunut lupaavaksi.
"Samoin energiakasvit kuten ruokohelppi ovat tulossa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.
Lopulliset päätökset tulevat kuitenkin ajankohtaisiksi lähempänä tuotannon loppuhetkeä", hän sanoo.