Puolan hallituksessa ilmennyt halu rajoittaa maan saksalaisvähemmistön oikeuksia kiristää puolalais-saksalaisia naapuruussuhteita.
Puolan hallituksessa istuva äärikansallinen LPR-puolue esittää, että maan saksalaisvähemmistö menettäisi oikeutensa omaan parlamenttiedustajaan, mikäli se ei ylitä viiden prosentin äänikynnystä vaaleissa.
Puolan saksalaisilla on ollut oikeus edustukseen maan parlamentissa sejmissä vuodesta 1993 asti ilman, että äänikynnysvaatimusta on sovellettu. Saksalaiset ovat Puolan suurin kansallinen vähemmistö. Sen suuruudeksi arvioidaan noin 300 000 ihmistä.
Puolasta kuuluneita puheita on arvosteltu tuoreeltaan tiukasti sekä Saksassa että Puolan saksalaisten keskuudessa.
Liittotasavallan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier ilmaisi sunnuntaina huolensa äänenpainojen kovenemisesta molemmissa maissa. Hän varoitti myös maita päästämästä toistuvia erimielisyyksiä riistäytymään käsistä kriisitasolle.
Puolan pääministeri Jaroslaw Kaczynski puolestaan sanoutui irti LPR:n ideasta. Hän torjui samalla kiistaa viikonloppuna kärjistäneet lausunnot, joiden mukaan hän olisi asettunut tukemaan vähemmistöoikeuksien rajoittamista.
Saksalaista konservatiivipuoluetta CDU:ta edustava Hartmut Koschyk oli aiemmin katsonut saksalaisvähemmistön oikeuksien leikkaamisen antavan jopa aihetta epäillä Puolan EU-soveltuvuutta.
"Se, joka asettaa eurooppalaisen vähemmistösuojan kyseenalaiseksi, asettaa kyseenalaiseksi koko Eurooppa-soveltuvuutensa", Koschyk sanoi.
Puolan saksalaisvähemmistön edustajat puolestaan katsovat joutuvansa kiistassa maiden erimielisyyksien maksumiehiksi.
Saksan ja Puolan suhteita on viime aikoina kiristänyt muun muassa Saksan suunnitelma rakentaa toisen maailmansodan jälkeen Puolasta karkotetuille saksalaisille muistokeskus Berliiniin. Puolassa Saksan epäillään yrittävän kirjoittaa keskuksella omaa lähihistoriaansa kaunistellen uusiksi.