Itäisen Keski-Euroopan suurin valtio Puola on osoittanut Euroopan unionin kanssa käymissään hyvin vaikeissa jäsenyysneuvotteluissa, että syvästi katolinen maa aikoo pyrkiä EU-perheessä näkyväksi ja tehokkaaksi eurooppalaiseksi tekijäksi.
Varsovan luja keskusteluasenne on vähän väliä syössyt Puolan pattitilanteisiin Brysselin kanssa, ja EU:n komissio on joutunut usein tukistamaan lähes 40 miljoonan asukkaan maata liian laiskasta jäsenyysehtojen toteuttamisesta ja unionitukien heikosta hyödyntämisestä.
Puola on kyennyt Brysselin näkövinkkelistä hyödyntämään EU:n kolmesta avustusrahastosta kehnoimmin ISPAA, josta se on ammentanut vuosina 2000-2002 noin 1,1 miljardia euroa. ISPA-varoilla on parannettu kommunismin jäljiltä yhä kehnossa tilassa olevan ympäristön tilaa ja ontuvia liikenneyhteyksiä, joihin kuuluvat sekä moottoritiet että rautatieverkosto.
Poliittiset tarkkailijat arvioivat Buzekin kabinetin epäonnistuneen ainakin osittain unionipalavereissa.
Sen sijaan runsas kaksi vuotta sitten Puolan peräsimeen tullut Leszek Millerin vasemmistovetoinen hallitus sai pujottaa varsin pian uusia sulkia hattuunsa: onnistuihan se varsin nopealla aikataululla kiirehtimään neuvotteluja Euroopan unionin kanssa.
Pääministerin oiva iltalypsy
Toki myös Millerin neuvottelijat joutuivat tiukkaan vääntöön Brysselin kanssa varsinkin hevosvetoisen maataloussektorin uudistamisperusteista, saasteisen ympäristön puhdistuksesta ja siivoamisesta sekä lainsäädännön saattamisesta EU:n laatutasolle.
Puola todisti neuvottelutaitonsa vuosi sitten Kööpenhaminan huippukokouksessa, jossa pääministeri Miller kykeni neuvottelemaan maalleen useita lisämyönnytyksiä. Niitä olivat suorien maataloustukien merkittävä nousu kolmena ensimmäisenä jäsenvuotena täydestä avustusmäärästä, tuntuva lisäpotti maataloudelle ja lisärahaa lähinnä itärajojen valvonnan tehostamiseen.
Millerin oiva iltalypsy innosti Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia, Euroopan investointipankkia, Maailmanpankkia ja Euroopan neuvoston kehityspankkia lupaamaan Puolalle arviolta yhteensä 5,2 miljardin euron lainat vuosina 2003-2006.
Entiset kommunistit, presidentti Aleksander Kwasniewski ja pääministeri Miller, ovat kehittyneet vapaudenajan Puolassa markkinatalouden vankoiksi kannattajiksi. EU-jäsenyyden selkeä läpi meno viime kesäkuun kansanäänestyksessä voidaan pitää paljolti parivaljakon peräänantamattoman asenteen loppuhuipentumana. Myös puolalaissyntyisen paavi Johannes Paavali II:n aivan kansanäänestyksen aattona antama siunaus Puolan EU-jäsenyydelle lienee ollut ratkaisevan tärkeä.
Puola piti päänsä Espanjan tuella
Monet EU:n johtavat valtiot yrittivät sinnikkäästi loppuun asti taivutella Puolaa hyväksymään lähinnä Saksan ja Ranskan sorvaaman perustuslakiehdotuksen joulukuun alussa EU:n huippukokouksessa Brysselissä.
Puola ajoi kuitenkin Espanjan tukemana perustuslakiluonnoksen karille, ja turvasi näin molemmille maille EU:n aiemmin lupaaman 27 äänen eli suhteettoman suuren valta-aseman säilyttämisen unionin ministerineuvostossa. Näet kaksi kertaa suuremmalla maalla, Saksalla on vain kaksi ääntä enemmän. Lisäksi eritoten Puola olisi halunnut kirjata perustuslakiin myös eurooppalaisen kristillisen aateperinnön.
Valtaosa kansasta antoi tukensa pääministeri Leszek Millerin johtaman neuvotteluvaltuuskunnan pyrkimyksille, eli se paljasti puolalaiselle luonteelle ominaisen ylpeyden ja itsearvostuksen. Monet asiantuntijat arvelivat EU:n komission rankaisevan niskuroivaa Puolaa sille jo luvattujen rakennerahojen vähentämisellä.
Äskettäin Brysselistä kantautuneiden tietojen mukaan Varsovan hallitus voi kuitenkin huokaista helpotuksesta, sillä vuosiksi 2004-2006 sovitun 12,5 miljardin euron rakennetukipotin on määrä toteutua normaalisti. Puolalla on hyvät mahdollisuudet saada myös kaksi EU-komissaarin virkaa.
EU-jäsenyyden toivotaan tuovan töitä
Mielipidemittausten mukaan puolalaiset uskovat EU-jäsenyyden luovan uusia työpaikkoja ja siten vähentävän maan vaikeaa työttömyystilannetta. Jäsenyyden katsotaan antavan myös tukevamman pohjan seuraaville sukupolville eli paremmat elinolot.
EU-jäsenyyden huonoina puolina on pidetty ulkomaisen pääoman otteen kiristymistä Puolassa ja vahingollista vaikutusta varsinkin maatalouselinkeinolle.
Puolan 18 prosentin työttömyysaste koetaan uhkana monissa nykyisissä unionimaissa, ja EU:n portista ensi vappuna sisälle astuville puolalaisille tullaan asettamaan eripituisia siirtymäaikoja. Puolalaiset voivat etsiä työtä heti mm. Englannista ja Ruotsista, mutta Saksa ja Itävalta aikovat päästää puolalaiset työmarkkinoilleen vasta seitsemän vuoden kuluttua EU:n itälaajennuksen voimaan astumisesta.
Puolaa kohtaan omaksuttu tyly asenne on näkynyt myös viime viikkoina tehdyissä gallupeissa. Ne paljastavat puolalaisten EU-innostuksen laimentuneen kesäkuisesta kansanäänestyksestä yhtä jalkaa maan hallituksen Bryssel-neuvotteluvaikeuksien kanssa. Toki lähes 60 prosenttia haastatelluista vilkuttaa yhä vihreää valoa EU-jäsenyydelle.
Puolalaiset ovat alkaneet tähyillä unionin suuntaan myös yhä suuremmalla epäluottamuksella. Nimittäin joka toinen haastateltu uskoo, ettei Puola pysty hyödyntämään lähivuosina jäsenyyttään edes tyydyttävällä tavalla.