Puolan presidentti Andrzej Duda vihelsi ylikierroksilla käyneen pelin poikki Puolaa ravistelleessa poliittisessa kiistassa. Presidentti kertoi maanantaina käyttävänsä veto-oikeuttaan korkeinta oikeutta koskevassa lakiuudistuksessa.
Lakiuudistus on nostattanut Puolassa laajoja mielenosoituksia ja tulehduttanut pahasti maan entisestään huonoja EU-suhteita. Mielenosoittajat ovat vedonneet presidenttiin, ettei tämä allekirjoittaisi kiisteltyä lakia.
Kyse on parlamentin molem-pien kamarien hyväksymästä lakiuudistuksesta, jossa hallituksella olisi oikeus valita tuomareita korkeimpaan oikeuteen. Tämän seurauksena oikeuslaitos olisi vaarassa menettää riippumattomuutensa. Tällä haavaa tuomarit valitsee puolueeton hallintoelin.
EU:ssa on seurattu huolissaan Puolan demokratiakehitystä, joka on konservatiivis-kansallisen Laki ja oikeus -puolueen valtakaudella heikentynyt kovaa vauhtia. EU-jäsenyytensä alkuaikoina länsimielisenä pidetyn Puolan demokratia on osoittautunut horjuvaksi ja ohueksi. Isoon ääneen esiintyvä Puola nauttii Unkarin tavoin mieluusti EU:n tukipolitiikasta, mutta yhteisen arvopohjan kanssa on viime aikoina ollut vähän niin ja näin.
Presidentti Dudan puuttuminen asiaan viime metreillä pelasti Puolan ajautumasta suoraan törmäykseen EU:n kanssa. Laki ja oikeus -puolueen listoilta presidentiksi valittu Duda on tähän asti myötäillyt hallituksen esityksiä.
Dudan reagointi näyttäytyy siltä, miltä läntiseen demokratiaan ja arvoyhteisöön sitoutuneen EU-maan johtajan toiminnan tuleekin näyttää. Ryhdikäs liike ansaitsee kiitoksen. Vielä ei silti kannattaa tuudittautua siihen, että järjen ääni olisi voittanut. Onko kyseessä lakiuudistuksen aito tyrmäys vai kosmeettinen aikalisä? Tämä selviää, kun lakipaketin uusintakäsittely alkaa.
EU-komissio on uhannut aloittaa sanktiomenettelyn Puolaa vastaan, mikäli hallitus toteuttaa korkeinta oikeutta koskevan uudistuksensa. Harvinaisessa rikkomusrangaistuksessa Puola menettäisi äänioikeutensa EU-kokouksissa. Toistaiseksi komissio ei ole halunnut käyttää kovia otteita Puolaa kohtaan. Kovia keinoja olisi äänivallan rajoituksen lisäksi EU-tukien jäädyttäminen.
Puolan korkeinta oikeutta koskeva lakipaketti on kyseenalainen. Toteutuessaan se hämärtäisi keskeistä vallan kolmijako-oppia, jonka mukaan lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta on pidettävä toisistaan erillään.
Aiemmin Puola on koetellut EU:n kärsivällisyyttä kiristämällä perustuslakituomioistuimen valvontaa, heikentämällä riippumattoman median toimintamahdollisuuksia ja kieltäytymällä pakolaisten taakanjaosta.
Puolan hajanaisesta oppositiosta ei ole löytynyt riittävää vastavoimaa demokratiaa nakertavien muutosten vastustamisessa. Oikeuslaitoksen riippumattomuuden vaarantava lakihanke voi olla saranakohta, joka tarjoaa kanavan laajemmalle demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa puolustavalle kansalaisliikkeelle.