Punkit väi­jy­vät lem­mik­kiä hei­ni­kos­sa

Kesä ei ole lemmikkieläimille pelkkää iloista kirmailua metsissä ja ahoilla.

Kesä ei ole lemmikkieläimille pelkkää iloista kirmailua metsissä ja ahoilla. Nurmikon kätköissä vaanii monenmoisia uhkia, niistä uusimpana punkit, jotka saattavat levittää borrelioosia myös eläimiin.

Punkit ovat levinneet Oulun korkeudelle ja pohjoisemmaksikin, mikä johtuu lyhyestä ja leudosta talvesta. Koirapuistojen pitkistä heinikoista niitä on tavattu runsaasti jo alkukesästä.

"Punkki itsessään ei ole vaarallinen, mutta kiertäessään eläimestä toiseen se saattaa levittää borrelioosia", sanoo eläinlääkäri Pirkko Lahtinen Nivalasta. Hänen pieneläinklinikallaan Pipetissä tunnetaan lemmikkien vaivat läpikotaisin.

Lahtinen neuvoo pitämään säännöllistä punkkisyyniä etenkin silloin, kun koira tai kissa liikkuu pitkässä ruohikossa, joka on punkkien mielipaikka. Sieltä ne hyppäävät eläimen turkkiin, hakeutuvat iholle ja alkavat imeä verta itseensä.

Rauhassa ruokaileva punkki saattaa kasvaa nuppineulanpään kokoisesta sormenpään kokoiseksi. Sitten se irrottautuu ja siirtyy aikanaan toiseen eläimeen.

"Punkin irrottaminen tapahtuu helpoimmin punkkipihdeillä. Pihtien kärki viedään lähelle ihoa ja punkki irrotetaan kevyesti pyöräyttämällä. Apuna voi käyttää jäätä, sillä kylmä kohmettaa punkkia ja turruttaa eläimen ihoa", Pirkko Lahtinen opastaa. Poiston jälkeen ihoon voi sivellä tulehdusta ehkäisevää voidetta.

Jos käytetään punkkipantaa, Lahtinen neuvoo ottamaan sen pois uinnin ajaksi. Myös eläimen shampoopesua olisi vältettävä ainakin viikon ajan pannan käyttöönotosta.

Käärme voi lymytä ruohikossa, tai ampiaiset ja muut ötökät iskeä ilmasta. Pirkko Lahtinen neuvoo pitämään kyypakkausta mukana pitkillä lenkeillä tai mentäessä kauas kotoa.

Hoito noudattelee samoja latuja kuin ihmisellä, pureman tai piston saanutta kohtaa ei saisi liikutella. Eläinlääkäriin on syytä turvautua, jos eläin alkaa oksennella tai menettää tajuntansa.

Koiran raapiminen saattaa olla oire "hot spotista", märkivästä ihotulehduksesta, joka alkaa kutinalla. "Eläin itse raapii ihon rikki, jolloin lämpö ja kosteus edesauttavat tulehdusta", Lahtinen määrittelee.

Hoidoksi hän kehottaa ajamaan karvan pois tulehtuneelta alueelta, puhdistamaan haavat ja käsittelemään ne haavanhoitoaineella. Sama ohje tepsii muihinkin haavoihin, joita hoidetaan suihkuttamalla ja haavanhoitoaineilla.

"Tiukkaa sitomista on syytä helteellä välttää, etteivät haavat haudu", Lahtinen muistuttaa.

Uimarikoirat saattavat kastella korvansa. Se lisää vaikun eritystä, kutittaa ja lisää raapimista. Pirkko Lahtinen kehottaa kuivaamaan etenkin atooppisesta ihosta kärsivän koiran korvat tulehdusten välttämiseksi.

Ripuli voi iskeä väärän ruuan takia, mutta viruksillakin on osuutensa.

"Eläimen ripuli talttuu useimmiten ruokavaliota keventämällä ja nestetasapainosta huolehtimalla. Lääkäriin on syytä lähteä, jos apteekista saatavat ripulilääkkeetkään eivät tepsi", Pirkko Lahtinen opastaa.

Rokotukset on muistettava pitää ajan tasalla. Vaarallista koiran veriripulia aiheuttava parvo-virus pelottaa tällä hetkellä koiranomistajia ja eläinhoitoloiden pitäjiä. Virus tarttuu herkästi, mutta sitä voidaan torjua rokotuksin.

Kaikkia koiria ei kuitenkaan ole rokotettu tätä virusta vastaan ja siksi se leviää edelleen. Veriripuli vaatii aina eläinlääkärin hoitoa.

Ilmoita asiavirheestä