Raimo Sailas haluaa poistaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Raimo Sailas haluaa korvata opintotuen opintolainalla. Raimo Sailas ihmettelee, mikseivät porvoolaiset halua käydä synnyttämässä kerran pari Helsingissä, vaikka ovat joka viikonloppu valmiita viettämään siellä ravintolailtaa. Raimo Sailaksen mielestä hyvinvointiyhteiskunnan suurin uhka on sen suuri kannatus.
Entäpä tämä: Raimo Sailas uskoo, että Suomen poskettoman hyvä urheilumenestys 1970-luvulla perustui järjestelmälliseen dopingin käyttöön. Näin hän lausui jo vuonna 1993 Vaasan Sporttipäivillä.
Nyt sama Sailas, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö ja valtiosihteeri, yrittää avata televisiota nähdäkseen, kuinka puolimaileri Mikko Lahtio pärjää Pekingin olympialaisten alkuerissä. Ei onnistu. Sailaksen henkilökohtainen sihteeri Hannele Saarinen rientää apuun, kun toimittajakin jää ihmettelemään ministeriön digiboksin kiemuraisuutta. Lopulta seurue lähtee aulaan katsomaan, kuinka Lahtio karsiutuu.
"Olen tällainen tyypillinen suomalainen penkkiurheilija, joskin innostukseni on karissut dopingin takia", Sailas kertoo.
Valistus hyödytöntä
Sailas siis tunnetaan suorapuheisuudestaan. Hän huomauttaa mielellään, ettei maassamme kaikki ole ihan kohdallaan, vaikka monen mielestä elämme ainutlaatuisen hienossa hyvinvointiyhteiskunnassa. Sailaksella on taito puuttua juuri niihin asioihin, joita poliittiset päättäjät pitävät kaikista pyhimpinä. Ja miehen repertuaari on laaja. Hän on pohtinut työryhmissään monenlaisia asioita aina veroista viinaan saakka.
"Voin kuvitella, että Nummikoski on saanut paljon palautetta. Itsekin jouduin puolustelemaan keskioluen laimentamista tv-uutisissa", Sailas muistelee ja hekottaa perään. Hän laati 2000-luvun alussa kansallista terveysohjelmaa työryhmässä, jota johti kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Jussi Huttunen. Työryhmä päätyi esittämään keskioluen laimentamista.
Nyt samassa ministeriössä Sailaksen kanssa istuva valtiosihteeri Velipekka Nummikoski (kok.) uudisti esityksen ja kansa raivostui.
Sailas on yllättävän tosissaan puhuessaan viinasta ja sen aiheuttamista tragedioista, vaikka muistuttaakin, ettei halua moralisoida. Kyllä valtiosihteerillekin kalja "silloin tällöin maistuu", mutta:
"Juominen on kasvanut sellaisiin mittoihin, ettei se ole enää mikään hupijuttu. Se näkyy lasten huostaanottoina, järjettömänä väkivaltana. Työikäisten miesten yleisin kuolinsyy on viina, ja naiset tulevat aivan perässä", Sailas luettelee.
Tehokkain keino alentaa alkoholinkulutusta olisi hänen mukaansa keskioluen laimentaminen. Monet arvostetut asiantuntijat, kuten kansanterveyslaitoksen edellinen pääjohtaja Huttunen ja nykyinen isäntä Pekka Puska, ovat tulleet tähän johtopäätökseen.
Muut keinot ovat vähissä. Jos veroja korotetaan, tuonti Virosta kiihtyy entisestään. Varoitusetiketit ja muu valistus eivät nekään tehoa.
"Raittiustyötä on tehty vuosisata ja tulokset nähdään, ei mitään vaikutusta. Sitten jää käteen tämä keskioluen laimentaminen. Niin suuri osa kulutuksesta kohdistuu keskiolueeseen ennen muuta nuorilla, että laimentaminen on perusteltua. Ei sekään ole ihmelääke, mutta vaikuttaa myönteisesti", Sailas arvioi. Hän olisi valmis tukemaan Nummikosken esitystä siltäkin osin, että laimennuksen jälkeen olutveroa voisi alentaa.
Kauppoja suositaan
Keskustelu monikärkiohjus Sailaksen kanssa tuppaa polveilemaan aiheesta toiseen. Kuitenkin yksi teema pysyy lähes koko ajan mukana, oli sitten kyse viinasta tai talouspolitiikasta: verotus.
Tapetille nousevat erityisesti välilliset verot. Niitä me kansalaiset maksamme tuotteita ja palveluita ostaessamme, kun käymme vaikkapa ruokakaupassa tai parturissa.
Hallitus on päättänyt alentaa ruuan arvonlisäveroa 17:stä 12 prosenttiin. Sailas myöntää, että näin lukee hallitusohjelmassa ja siihen on tyytyminen. Eräs seikka on alennushuumassa jäänyt kuitenkin huomaamatta. Alennuksen jälkeen kaupasta ostetun ruuan ja ravintolaruuan veroero tuplaantuu peräti kymmeneen prosenttiyksikköön. Kauppa saa Sailaksen mukaan ravintoloihin nähden huomattavan kilpailuedun.
"Se on jo niin suuri ero, että syntyy mielikuvituksellisia ratkaisuja, joilla tätä eroa pyritään hyödyntämään." Sailas ei avaa, millaisia nämä ratkaisut voisivat olla. Paljon ei tarvitse mielikuvitusta, kun voi uumoilla, että isojen kauppojen sisälle kannattaa rakentaa ravintolasaarekkeita, joista pystyy myymään tavaraa ulos paljon edullisemmin kuin ravintoloista.
Sailas ei pidä kehityksestä siksikään, että jo nyt kaupan alaa vaivaa hänen mukaansa turhan vähäinen kilpailu ja toimimaton aukiolosääntely. Asian nosti kesällä esille työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen. Sailas kertoo, että EU on huomauttanut Suomea vähäisestä kaupan kilpailusta vuosittaisessa raportissaan.
Sailas kannattaa aukioloaikojen täydellistä vapauttamista, koska se lisäisi kilpailua ja tukkisi nykyisen lain suomat porsaanreiät. Näillä hän tarkoittaa muun muassa isoja huoltoasemia, kuten ABC-ketjua, joissa toimivat S-marketit voivat olla auki koko vuoden seitsemän päivää viikossa ja 24 tuntia vuorokaudessa.
"Kun kesällä ajeltiin vaimon kanssa Savonlinnasta Helsinkiin, panin merkille, että aika monta niitä ABC-huoltamoita oli", valtiosihteeri muistelee.
Kulutusveroille sama taso
Sailaksen mukaan pitkällä aikavälillä pitäisi pyrkiä siihen, että kaikkia tavaroita ja palveluita verotettaisiin samalla prosentilla. Mallissa ihmiset ratkaisisivat, mihin tulonsa käyttäisivät. Valtio ei suosisi tai rankaisisi verotuksella mitään tuotetta tai palvelua; pois lukien lähinnä alkoholi, tupakka ja polttonesteet, joita verotettaisiin edelleen muita ankarammin. Ruoan lisäksi alempaan verokantaan kuuluvat tällä hetkellä muun muassa kirjat ja sanomalehdet. Sailaksen mielestä veroprosentin voisi mitoittaa sellaiseksi, että verotuotto pysyisi ennallaan.
"Oletan, että Martti Hetemäen verotyöryhmä tulee tällaisia keskusteluja käymään. Nämä ovat relevantteja veropoliittisia kysymyksiä, kun ajatellaan tulevia vaalikausia", Sailas ennustaa. VM:n alivaltiosihteerin Hetemäen työryhmän pitäisi saada valmiiksi verotuksen rakenteita koskevan uudistusesityksen parin vuoden kuluessa.
Sailaksen mielestä selvää on, että lisäverotulot valtio saa jatkossa välillisestä verotuksesta ja ehkä pääomaverotuksesta. Tuloveroja pitää sen sijaan edelleen alentaa, koska väestön ikääntymisen vuoksi yhä pienenevä määrä työllisiä joutuu kantamaan huolta siitä, että talous kasvaa ja hyvinvointi säilyy. Palkansaajia pitää kannustaa töihin tuloveroja alentamalla.
Hallituksen budjettiriihen alla hallitus on keskenään opposition avustamana kiistellyt tuloverojen alennuksista. Valtiovarainministeri Jyrki Kataista (kok.) on syytetty suurituloisten suosimisesta, kun hän esittää samansuuruista veroalea kaikkiin tuloluokkiin.
Sailas naureskelee, että verolinjan arvostelijat ovat hallituksessa ollessaan hyväksyneet verolinjan, jota nyt oppositiossa kritisoivat.
"Vuodesta 1996 lähtien jokainen hallitus on alentanut veroja niin kuin nyt. Alennukset tehdään kaikkiin tuloluokkiin tasapuolisesti."
Eli maassa on sentään jotain pysyvää, veropolitiikka ja Raimo Sailas.