Mikäli vihantilaisten suunnitelmat toteutuvat toivotulla tavalla, pystytään tulevien vuosien aikana Suomessakin valmistamaan punamultamaalia kotimaisesta raaka-aineesta. Tällä hetkellä punamullalle sen värin antava raaka-aine on puhtaasti tuontitavaraa.
Alustavat tulokset raaka-aineen hyödyntämismahdollisuuksista valmistuvat vielä kuluvan vuoden puolella. Opinnäytetyötä raaka-aineen laadusta tekevä geologian opiskelija Tapani Arola toteaa, että jatkotutkimuksissa ja maalaustesteissä selviää vaatiiko raaka-aine toimenpiteitä ennen hyödyntämistä.
"Jos näyttää, että raaka-aine täyttää sille asetetut vaatimukset, en näe miksi sitä ei voitaisi maaliteollisuudessa hyödyntää", Arola sanoo.
Punamultatehtaan historiakin talteen
Vihannin kunnan ympäristönsuojelusihteeri Ilkka Haataja uskoo, että punamultaa tullaan jossakin määrin hyödyntämään ainakin paikallisesti.
"Vaikka teollinen käyttäminen ei kannattaisikaan, tullaan sitä hyödyntämään pienimuotoisesti. Tämä on vakava yritys, että saisimme aikaiseksi edes jonkinlaisen tuotteen."
Geologian tutkimuskeskus (GTK) löysi tehostettujen turvevarojen tutkimuksen yhteydessä Oulun eteläpuolisilta alueilta rautasaostumia 36 suolta. Tutkija Kimmo Virtanen on tehnyt aiheesta vuonna 1994 ilmestyneen väitöskirjan. Vihannin punamulta-hanke jatkaa tätä tieteellistä tutkimustyötä eteenpäin.
Geotieteellisen näkökulman lisäksi rakennuspuoltakin on tarkoitus selvittää tarkemmin. Aiheesta kiinnostunut arkkitehti Panu Kaila Oulun yliopistosta on mukana hankkeen ohjausryhmässä.
"Tavoitteena on nykyaikaisin menetelmin selvittää näiden punamultaesiintymien laajuus niin mineralogian kuin tieteen pohjalta. Tarkoituksena on kartoittaa myös, että voisiko raaka-aineesta olla alueelle jotakin taloudellistakin hyötyä."
Tieteellisen näkökulman lisäksi Haataja pitää tärkeänä sitä, että Alpuan Haisuperällä ennen sotia toimineen punamultatehtaan historia saadaan dokumentoitua tuleville sukupolville.
Suomen Punamulta Oy perustettiin vuonna 1929, kun alpualainen maanviljelijä Juho Lumiaho sai helsinkiläisen liikemiehen Ossian Mestertonin innostumaan punamullan jalostamisesta raaka-aineeksi. Osakkaana oli myös varatuomari Urho Kekkonen.
Tuotanto siirtyi vuonna 1935 Hankoon.