Se oli ainakin suuri ja joidenkin mielestä myös mahtava, mutta siellä tiedettiin takuulla, miten kiekko kulkee näppärästi lavasta toiseen.
Neuvostoliitto hallitsi MM-kisoja täydellisesti reilun neljännesvuosisadan ajan. Vuodesta 1963 vuoteen 1991 legendaarinen punakone jäi vain kuusi kertaa ilman MM-kultaa.
Kuten muillekin maille, myös Suomelle itänaapurin kohtaaminen oli yleensä tuskaa. Maat kohtasivat A-maajoukkuetasolla 147 kertaa ja sinivalkoiset voittivat vain seitsemän ottelua.
Esimerkiksi 1982 vuoden MM-kisoissa Suomen ja Neuvostoliiton kamppailu alkoi Tampereen Hakametsän hallissa iltakahdeksalta ja puoli yhdeksän uutisten alkaessa taululla olivat jo lukemat 0-6.
- Ei mennyt sormi suuhun. Ei mennyt, koska ei ennätetty pistää, suomalaispuolustaja Hannu Helander kiteytti pelin hengen.
Neuvostoliiton jääkiekon riemukulku loppui, kun valtio romahti. Venäjä voitti maailmanmestaruuden vuonna 1993, mutta sen jälkeen maa on saavuttanut vain kaksi himmeämpää MM-mitalia.
- Neuvostoliiton hajoaminen toi mukanaan vapautta. Pelaajat pääsivät ulkomaille ja totalitäärinen valmennus oli sen jälkeen vaikea pala. Valmentajilta katosivat eväät, Venäjän suuntaan pelaaja-agenttina toiminut Boris Korsoff näkee.
MM-kisojen A-sarja ei kuitenkaan helpottunut Neuvostoliiton kadottua kartalta. Sirppi ja vasara pirstaloivat Venäjän lisäksi jääkiekkokartalle Latvian, Ukrainan, Valko-Venäjän ja Kazakstanin.
Vaikka maat ovat toistaiseksi pysyneet A-sarjan heikommassa puoliskossa, on MM-kisojen taso laajentunut.
Tähän mennessä Latvia on ollut nelikosta tasaisin ja menestyksekkäin. Viime kisoissa latvialaiset ovat pyörineet sijoilla 7-9.
Korsoffin mielestä muutkin entisen Neuvostoliiton maat ovat Latvian tasolla.
- Latvialla on ikääntynyt porukka. 48 miljoonan asukkaan Ukrainalla sekä Valko-Venäjällä on jatkossa ehkä parempi mahdollisuus satsata jääkiekkoiluun. Uskon, että ne pyyhkäisevät Latvian ohi seuraavan vuosikymmenen aikana.
Latvian ongelma on myös se, että vain 40 prosenttia maan rekisteröidyistä pelaajista on junioreita. Esimerkiksi Valko-Venäjällä juniorien osuus lisenssipelaajista on 90 prosenttia.
Venäjän liigan ja omien sarjojensa vastapainoksi Ukrainan, Valko-Venäjän ja Latvian 12 parasta joukkuetta pelaavat omaa Itä-Euroopan liigaansa. Tällä kaudella mestariksi pelasi toisen kerran peräkkäin minskiläisseura Junost.
- Lähes kaikki parhaat pelaajat ovat kuitenkin Venäjän liigassa. Ja jokaisesta maasta on pelaajia myös NHL:ssä, Korsoff muistuttaa.