Pu­na­koi­vu li­sään­tyy sie­me­nis­tä

Tiettävästi maailman ainoasta punaisesta hieskoivusta kloonatuista jälkeläisistä on löytynyt siemeniä, joista on onnistuttu kasvattamaan siementaimia. Punakoivun emopuu löytyi Ylikiimingin Vepsänkylälta 1970-luvun lopulla.

"Tämä punakoivun siemenestä kasvatettu siementaimi istutettiin Oulun yliopistolliseen puutarhaan 2003. Kahdeksasta taimesta neljä on pääväriltään vihreitä ja neljä punaista", kertoo Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Tuomas Kauppila.
"Tämä punakoivun siemenestä kasvatettu siementaimi istutettiin Oulun yliopistolliseen puutarhaan 2003. Kahdeksasta taimesta neljä on pääväriltään vihreitä ja neljä punaista", kertoo Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Tuomas Kauppila.

Ylikiimingin Vepsän aktiivit ovat pystyttäneet uuden nettisivuston www.punainenkoivu.net, jolla pyritään edistämään punaisen koivun asiaa.

Tiettävästi maailman ainoasta punaisesta hieskoivusta kloonatuista jälkeläisistä on löytynyt siemeniä, joista on onnistuttu kasvattamaan siementaimia. Punakoivun emopuu löytyi Ylikiimingin Vepsänkylälta 1970-luvun lopulla.

"Joka vuosi punakoivuista ei siemeniä löydy. Tänä vuonna näyttää, että punakoivuissa on vain hedekukkia. Hyvin harvinaista on, että niistä on saatu siemeniä kerättyä", kertoo Oulun yliopiston biologian laitoksen assistentti Henna Pihlajaniemi.

"Viime vuonna etsimme punakoivuista siemeniä, mutta niitä ei löytynyt", hän jatkaa.

Alkuperäinen emopuu kloonattiin, koska siitä ei löytynyt siemeniä. Puuta haluttiin lisätä sen tieteellisen arvon vuoksi.

Puu katsottiin tärkeäksi myös viherrakentamisessa, koska pohjoisessa on vähän kestäviä punalehtisiä puuvartisia koristekasveja.

Emopuuta yritettiin lisätä pistokkaista, mikä ei kuitenkaan onnistunut. Sen vuoksi kehitettiin solukkoviljelymenetelmä, jonka avulla kaikki istutetut punakoivut on lisätty.

Kloonatuista punakoivuista kerättiin siemeniä vuonna 1993. Pienet taimet istutettiin ulos vuonna 1995 ja siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 2001.

Taimet ovat nyt noin kolmemetrisiä. Punakoivujen taimista yksikolmasosa on ollut punalehtisiä ja kaksikolmasosaa vihreälehtisiä. Punaisen värin aiheuttama geeni on luultavasti peittyvä, arvelee Pihlajaniemi.

Siemenistä tulleita taimia on nyt istutettu myös jokunen kappale.

"Olen itse ajatellut, että siemenestä lisättyjen taimien "isä" olisi tavallinen hieskoivu, mutta miksei se voisi olla myös toinen punakoivu, jolla on hedekukkia." kertoo Pihlajaniemi.

Varsinaisia pölytyskokeita ei ole tehty eikä ole suunnitteilla.

Itsepölytystä Pihlajaniemi ei lähde veikkaamaan. Koivulla samassa yksilössä kehittyy ensin hedekukat ja myöhemmin hedekukat. Eli tavallaan se kertoisi siitä, että koivu yrittää välttää itsepölytystä, miettii Pihlajaniemi.

Tänä kesänä vihreälehtisissä taimissa on sekä hede- että emikukkia ja punakoivuissa vain hedekukkaa. "On hauska nähdä tuleeko punakoivujen vihreälehtisten taimien jälkeläisistä puna- vai vihreälehtisiä", miettii Pihlajaniemi.

Siemenlisätty punakoivu ei ole tulossa tuotantoon. "Nyt on mielenkiintoista nähdä miten punakoivun siemenestä lisätyt taimet näyttävät", kertoo Kauppila

Punakoivun lehdet ovat keväällä vihreitä, mutta reunoistaan punaisia ja muuttuvat myöhemmin kesällä punaiseksi.

Allan Brunni kertoo löytäneensä oman peltonsa laidalla kasvaneen punakoivun taimen kuuluisan Vepsänkylän punakoivun vierestä. Kymmenen sentin taimi löytyi noin kahden metrin päästä tästä punakoivusta. Taimi oli tuolloin noin kymmenen sentin mittainen.

"Kasvatin sen itse aluksi kukkapenkissä ja velipoika ajoi taimen traktorilla kerran kumoonkin, mutta nyt se kasvaa peltomme laidassa ja on noin kuuden metrin mittainen."

Brunni ei usko kyseessä olleen juurivesan, koska taimi lähti helposti maasta kaivamalla siistinä paakkuna.