Pu­nai­nen valo va­roit­taa liiasta melusta

Tuolinjalka kolahtaa ja punainen valo syttyy liikennevaloja muistuttavaan meluvaloon. Päiväkodin esikoululaiset liikehtivät hieman levottomasti. Pian taas hiljenee ja eskarihetki jatkuu rauhallisesti valon palatessa vihreäksi.

Meluvalo on käytössä myös kouluissa, esimerkiksi Haapavedellä Mäkirinteen koulussa.
Meluvalo on käytössä myös kouluissa, esimerkiksi Haapavedellä Mäkirinteen koulussa.
Kuva: Liisa Lehto-Peippo

Tuolinjalka kolahtaa ja punainen valo syttyy liikennevaloja muistuttavaan meluvaloon. Päiväkodin esikoululaiset liikehtivät hieman levottomasti. Pian taas hiljenee ja eskarihetki jatkuu rauhallisesti valon palatessa vihreäksi.

Oulunsalolaisessa Pitkäkankaan päiväkodissa on reilun viikon ajan kokeiltu meluvaloa, jonka avulla seurataan ympäristön melutasoa. Punainen valo hälyttää, jos ääni nousee 80 desibeliin.

--?Meluvalo on hyvä apuväline. Lapsille ei tarvitse kuin huomauttaa, että katsokaapa valoa, niin he heti hoksaavat hiljentää meteliä, kertoo lastentarhanopettaja Kaisa Seppä.

Lääkärin mukaan päiväkotien melutasoon ei edelleenkään kiinnitetä tarpeeksi huomiota.

--?Melusta ei puhuta ollenkaan eikä kukaan kiinnitä siihen mitään huomiota, vaikka se on lapsen kehityksen kannalta tärkeä asia, hämmästelee foniatrian dosentti Eeva Sala Turun yliopistollisesta sairaalasta.

Lapsen puheen ja kielen ongelmat voivat olla peräisin melusta, sillä kovassa taustamelussa on vaikea erottaa puhetta.

Lisäksi kova taustamelu häiritsee lapsen keskittymistä ja huonontaa unen laatua.

Päivittäinen meluannos 70--80 desibeliä

Melu- ja akustiikkakonsultti Jaana Jokitulppo insinööritoimisto Akukonista on tehnyt melumittauksia Pitkäkankaan päiväkodissa lokakuusta lähtien. Lisäksi hoitajien melulle altistumista on seurattu henkilökohtaisten annosmittarien avulla. He pitävät myös päiväkirjaa meluvalon käyttökokemuksista.

--?Lasten ja hoitohenkilökunnan päivittäinen melualtistus on noin 70--80 desibeliä. Se ei vaurioita kuuloa, mutta on melkoinen rasite, hän toteaa.

Melutaso vaihtelee päivän aikana suuresti. Eniten ääntä syntyy esimerkiksi ruokailu- ja leikkitilanteissa. Lapsen itku voi nostaa melutason äkillisesti yli 100 desibeliin.

Kovassa taustamelussa äänen käytön tarve voimistuu. Moni lapsi saattaa puhua vielä tarhapäivän jälkeenkin "huutamalla". Seurauksena voi olla äänihäiriö. Lastentarhanopettajista jopa 40 prosenttia kärsii äänihäiriöistä.

--?Lapsilla voi olla ihan yhtä paljon tai jopa enemmän äänihäiriöitä. Tätä asiaa ei ole selvitetty Suomessa, kertoo Eeva Sala.

Akustiikka kuntoon

Päiväkotien meluisuuteen voidaan vaikuttaa. Jaana Jokitulpon mukaan päiväkotien akustiikkaan tulisi jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa kiinnittää huomiota. Tiloissa tulisi olla riittävä äänieristys ja ääntä vaimentavia materiaaleja. Myös tekstiileillä ja huonekaluilla voidaan meluisuutta vähentää.

Päiväkotiryhmien tulisi olla myös pienempiä tai lasten toimintaa pitäisi jakaa eri ryhmiin.

Ilmoita asiavirheestä