Taito mennä virran mukana. Sen Marika Lamberg oppi ollessaan keväällä neljän kuukauden Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahaston apurahamatkalla Intiassa. Hän on yrittänyt pitää tästä ideologiasta kiinni myös koti-Suomessa.
"Huomasin, että asioita ei voi pakottaa tapahtumaan. Intiassa ei voi kauheasti suunnitella edes päiväohjelmaansa, kun päivästä toiseen selviytyminen jo kävi työstä", Lamberg hymyilee.
Tulevaisuus on tällä hetkellä Lambergille avoin. Syyskuun yhdeksännen päivän jälkeen hänen Pumpeligaala-pestinsä päättyy eikä sen jälkeisestä ole tietoa. Tilanne on Lambergin mielestä samaan aikaan ihana, pelottava ja jännittävä.
"Aikomuksena on tehdä voimakasta näytelmätekstiä entisten opiskelukavereideni Tuula Väisäsen ja Pasi Lappalaisen kanssa", Lamberg visioi.
Toiveissa on saada myös Intiassa aloitettu näytelmäteksti tuotantoon ensi kevään aikana.
Marika Lamberg haaveilee vapaasta teatterin ammattilaisryhmästä Oulussa. Itse hän olisi mielellään sitä puuhaamassa.
"Oulussa kyllä saisi olla ja tänne mahtuisi puoliammattilaisryhmä, mutta vielä se on aika pitkässä kuusessa. Se vaatisi sitoutuneen ja innostuneen porukan; yksin pitäisi olla hirveän vahva", Lamberg miettii.
Hän ei ole varma, pystyisikö tällaisella vapaalla ryhmällä elättämään itsensä mutta samaan hengenvetoon nainen muistuttaa, että unelmia pitää olla.
Syyskuisesta Pumpeligaalasta Marika Lamberg ei paljon hiisku.
"Sehän on Pumpeligaala. Sinne pitää vain tulla aistit avoimina ja katsoa ja kuunnella, mitä tuleman pitää. Sen verran voin sanoa, että kimaltaa", Lamberg naurahtaa salaperäisesti.
Gaalaa ei televisioida tänäkään vuonna. Lamberg uskoo, että kiinnostusta voisi ollakin, koska liput on myyty aina loppuun. Hänen mielestään ainakaan vielä ei ole aika muuttaa gaalaa televisioinnin ehdoilla.
"Olisihan se varmasti hieno televisioitunakin, mutta pitää muistaa, että pääosassa ovat palkitut videot ja niiden ohjaajat", Lamberg huomauttaa.
Ilmakitaratuottajana Oulun musiikkivideofestivaaleilla Lamberg ehti toimia viisi vuotta.
"Kyllä minä välillä sain touhusta tarpeeksenikin, kun tahti oli hurjimmillaan. Nyt olin pitkästä aikaa tuomaroimassa saksalaisten kisaa, ja se oli kuin kotiinsa olisi tullut", Lamberg miettii.
Nyt hän toimii samassa organisaatiossa eri hommissa. Se on ohjaaja-tuottajan mielestä virkistävää mutta myös hämmentävää.
"Välillä on hankala olla rääpimättä liikaa toisten tontilla. Henkilökunta on uudistunut paljon vuoden aikana, ja kyllähän kokemustakin talossa tarvitaan", Lamberg kuvailee rooliaan.
Ikänsä meren äärellä asustanut Marika Lamberg löysi Himalajan vuoristosta samanlaisen rauhan kuin aavan meren rannalta.
"Koillis-Intiassa kävin vaeltamassa ja ylimmillään kävin yli 3 000 metrissä. Tunne oli uskomaton, kun ympärillä oli kahdeksan kilometrin vuoret", Lamberg huokaa.
Matkustamista rakastava nainen haaveilee vielä palaavansa Himalajalle ja Nepaliin. "Reissaaminen ei ole nähtävyyksien metsästämistä. Omat kokemukset voivat olla paljon suurempia ja tärkeämpiä kuin niin sanotut matkaopaskohteet", Lamberg pohtii.
