Pulpetit tuoleineen eivät viime vuosikymmeninä ole juurikaan kehittyneet, vaikka oppilaiden kokoerot samoilla luokka-asteilla ovat kasvaneet.
2000-luvun murrosikäinen saattaa olla puoli metriä luokkatoveriaan pidempi.
Kun fyysiset aktiviteetit ovat samanaikaisesti vähentyneet, ei yllätä, että lääketieteellisten tutkimusten mukaan muun muassa välilevyjen rappeumamuutokset ovat yleistyneet yhä nuoremmilla.
Sisustusarkkitehti Jari Häkkisen suunnitteleman, Printel Oy:n markkinoiman koulukalustesarjan lähtökohta on ergonomisuus. Pulpettien ja tuolien korkeus on näppärästi käyttäjän säädettävissä. Tämä ei kuitenkaan nykyisille koulukalusteille riitä. Myös tuotantokustannukset on pidettävä edullisina.
"Pulttien avulla korkeussäädettävät pulpetit ovat epärealistinen vaihtoehto. Sellaisia näkee yleisesti kouluissa, mutta käytännössä kenelläkään ei ole aikaa näprätä niiden kanssa, kun oppilaat vaihtavat luokkia tuntien välillä", sanoo Häkkinen.
Maailma on muuttunut, pulpetit eivät
"Oiva esimerkki on sanomalehden yleisönosastolle kirjoittanut 190-senttinen oppilas, joka kuvailee, kuinka hänen ahtautuessaan pulpettiin sen jalat eivät enää ylety lattiaan."
Häkkisen pulpettisarjan kalusteiden korkeutta on mahdollista muuttaa portaattomasti ja nopeasti yhtä vipua vääntämällä. Mekanismi on tuttu polkupyöräsatuloiden korkeussäädöistä.
Tarkoituksena on myös tehdä koulujen seinille julisteita havainnollistamaan oikeaa työskentelyasentoa.
Tuolin muoto on selkänojallinen versio satulasta. Suunnittelutyössä Häkkistä on konsultoinut OMT-fysioterapeutti Juha Koistinen, joka on määritellyt ergonomisen muotoilun lannerankaa mahdollisimman oikein tukevaksi.
Perinteisellä tuolilla istuttaessa eteenpäin kallistunut lantio ohjaa lanne- ja rintarankoja pyöristymään. Satulatuolin etuna on lantion keskiasennon pysyminen vakaana. Tuoliin liitetty lantiotuki auttaa tämän tasapainon ylläpitämistä ja sen muotoilu vastaa nuoren ihmisen lannerangan puoli-istuvaa asentoa.
"Epäergonominen istuminen jatkuu monilla koulupäivien jälkeen tietokoneen ääressä. 50-luvulla jengi liikkui paljon enemmän. Opiskeluajan vääristä työasennoista on sekä kansanterveydellisiä että kansantaloudellisia seurauksia."
Koulukalusteilla
on erityishaasteita
"Koulujen määrärahat ovat niukkoja, joten yhden oppilaan työpisteestä ei olla valmiita maksamaan huikeita summia. Toimistotuoleissa käytetyt kaasujouset korkeudensäätäjinä ovat liian kallis vaihtoehto", Häkkinen tietää.
Alustavien selvitysten mukaan uusi oppilaskalustekokonaisuus ei tule tuotantokustannuksiltaan oleellisesti poikkeamaan markkinoilla olevista halvan hintatason tuotteista, koska sen rakenteet ovat mahdollisimman edulliset ja yksinkertaiset.
"Luokkien pinta-ala ei ole muuttunut, vaikka oppilasmäärät ovat paikoin lisääntyneet. Oman tilansa vievät nykyään myös lähes joka luokasta löytyvät tietokonepisteet. Tämä asettaa tietyt normit pulpettikoolle."
Häkkisen kalustesarjan tuotteille on haettu mallisuojaa EU:n alueella. Jatkossa tuotantoon tulee erilaisia pulpettien kansimalleja.
"Laajempikin pöytätila olisi kenties tarpeen, jotta vihkot ja työkirjat voisi vaivatta levittää esille. Se ei kuitenkaan valitettavasti ole mahdollista", toteaa Häkkinen.
Kynnys siirtyä uudenlaisiin koulukalusteisiin on pitkien perinteiden jälkeen korkea. Usein ergonomiaa on totuttu pitämään pelkkänä markkinointia edistävänä sanana vailla todellista näyttöä.
"Suurin haaste on ollut saada kalusteissa yhdistymään helppo säädettävyys, hyvä ergonomia ja alhaisena pysyvät tuotantokustannukset. Tuolivalinnoissa mietitään muutenkin liikaa ainoastaan sitä, onko istuin mukava. Selän pitäisi olla oikeassa asennossa, mutta se tuppaa monilta unohtumaan."