Todella paikallinen kaupallinen radio on jo harvinaisuus Suomessa. Ketjuradioissa lupaehtoja on voitu tulkita tavalla, joka on ristiriidassa paikallisradioiden perusidean kanssa.
On enää vaikea kuvitella avaavansa radiota, josta puuttuisivat kaupalliset ohjelmat kokonaan. Yleisradion monopolin purkamisesta on jo yli 20 vuotta. Mutta yhtä etäiseltä tuntuvat nyt ne ajatukset, joiden pohjalta tuolle monopolille ryhdyttiin luomaan vaihtoehtoja. Siitä ajasta muistuttaa lähinnä itse nimi, paikallisradiot.
1980-luvun puolivälissä kunniassa oli juuri paikallisuus ja ajatus ihmisten aktivoinnista. Niillä ideoilla toiminta myös käynnistyi maan eri puolilla. Ensimmäisenä ehti ilmoille nivalalainen Radio Lakeus, jonka taival jäi neljään vuoteen. Helsingissä kuultiin Radio Cityn vaihtoehtoisia lähetyksiä Lepakkoluolasta - City lopetti toissa vuonna läpeensä kaupallisena puolivaltakunnallisena rockkanavana. Tampereella radio 957 syntyi opiskelijajärjestöjen innokkuudesta kokeilla uutta. Sekin on jo kauan ollut kansainvälisessä omistuksessa.
Oulussa päästiin matkaan vasta 1988, jolloin aloittivat sekä Radio Kaiku että Radio Mega. Kaiku-radion taival jäi kolmeen sekavaan vuoteen. Mega lähettää yhä ohjelmaa, nyt jo kansainvälisissä käsissä sekin. Kaikkialla alkuaikojen pioneerihenki on muuttunut karuksi todellisuudeksi. Kaupallista radiotoimintaa on kovin vaikea saada kannattavaksi paikallisesti.
Nyt Oulussa saa kuullakseen tusinan verran kaupallisia kanavia. Kuitenkin niistä vain yksi eli Radio Pooki on lähellä sitä ideaa, jonka nojaan koko käsite paikallisradioista aikanaan syntyi. Se lähettää ohjelmaa rajatulle alueelle, selkeän paikallisella profiililla ja omistuksella. Toinen vastaava toimija Pohjois-Suomessa on kainuulainen Radio Kajaus. Lisäksi Inarissa Radio Inari toteuttaa Suomessa jo hyvin harvinaista ajatusta yhteisöllisestä, paikallisin voimin tehdystä radiolähetyksestä.
Kaupallisten kanavien paljous kertoo myös lupaehtojen muuttumisesta. Mukaan ovat tulleet valtakunnalliset ja osavaltakunnalliset toimijat.
Paikallisen toimiluvan saaneiden radioiden pitäisi olla yhä profiililtaan juuri paikallisia. Omistus ei ole ongelma, sillä esimerkiksi Radio Megan pystyy hyvin tunnistamaan oululaiseksi asemaksi. Ongelma koskee eri paikkakuntien Iskelmäradioita. Niillä on paikalliset luvat, mutta omistaja eli monikansallinen SBS on ketjuttanut ne sisällöltään hyvin samankaltaisiksi. Väliin tulee vain paikallisia mainoksia ja kooste paikallisia uutisia.
SBS kiistää väärinkäytökset, mutta kahdeksan itsenäisen paikallisradion ryhmä on tiukasti eri mieltä ja vaatii liikenne- ja viestintäministeriötä ja viestintävirastoa tutkimaan Iskelmän toiminnan.
Asia on tarpeen selvittää, sillä paikallisradiotoiminnan pelisäännöt eivät tunnu pitävän. Viestintäviraston oma tutkimus viime vuodelta kertoo, että monella kanavalla on puhetta selvästi vähemmän kuin toimiluvan mukaan pitäisi olla. Sama koskee paikallista aineistoa.
Mitä virkaa on toimilupaehdoilla, jos niitä ei noudateta? Kärsijöinä ovat juuri Pookin ja Kajauksen kaltaiset radiot, joiden hartiat ovat kapeat kilpailussa isojen ketjujen kanssa.
Paikallisradioita tarvitaan, mutta ketjutus rapauttaa tätä lähtökohtaa. Ketjuradiot voivat pitää mainoshinnat edullisina tinkimällä paikallisesta ohjelmatuotannosta. Viranomaisten on pidettävä huoli siitä, että radiot todella tekevät sitä, mihin ovat toimiluvan saaneet.