Eipä arvannut oululainen Olavi Jakkula, mitä hetkellisestä päähänpistosta seuraisi.
Elettiin huhtikuuta 1995. Jakkula oli vaimonsa Raijan ja kolmen ystäväpariskuntansa kanssa laivamatkalla Göteborgista Harwichiin. Seurue juhli erään jäsenensä merkkipäivää avaamalla shampanjapullon. Pullon tyhjennyttyä Olavi Jakkula katseli tyhjää pulloa ja sai idean. Hän sujautti pulloon käyntikorttinsa ja viskasi mereen.
"En ollut koskaan ennen lähettänyt pullopostia. En edes lapsena", kertoo Jakkula nyt liki kaksikymmentä vuotta myöhemmin.
Juhannuksen tienoilla samana vuonna posti toi Jakkulalle kortin Dortmundissa asuvalta Hildeltä ja hänen neljältä työkaveriltaan. Vakuutusyhtiössä työskentelevät naiset olivat olleet viikonloppumatkalla Bergen am Zeen merenrantakaupungissa ja löytäneet pullon rantakivikosta
Olavi Jakkula ryhtyi kirjeenvaihtoon Hilden kanssa, ja pian Hilde kutsui Jakkulat kylään. Jakkulat ottivat kutsun vastaan.
"Meillä on Saksassa sukulaisia, ja käymme siellä pari kertaa vuodessa. Sattui mukavasti, kun pullon löysivät juuri saksalaiset"
Ensitapaaminen järjestettiin hotellissa. Mukana olivat Hilde ja hänen miehensä sekä yksi Hilden työkavereista miehensä kanssa. Alkujännityksen jälkeen juttu alkoi luistaa.
"Tunsimme olevamme todella tervetulleita", Jakkula muistelee.
Jakkuloiden ja Hilden ystävyys ei jäänyt yhteen tapaamiseen, vaan he ovat vuosien kuluessa tavanneet kuusi kertaa. Viimeksi Jakkulat kävivät Hilden luona Dortmundissa viime lokakuussa.
Olavi Jakkula kutsuu Hildeä pullopostiystäväkseen. "Hilde ompelee teddy-nalleja. Hän on antanut sellaisen meillekin lahjaksi."
Jakkula toivoo, että Hilde tulisi pian vierailulle Suomeen. "Esittelisin hänelle Oulun lisäksi Lappia ja Koillismaata ja kertoisin oululaisesta teknologiasta."
Jakkula on vieraillut noin 40 maassa, joista useissa lukuisia kertoja. Matkakumppanina on yleensä Raija.
"Euroopan maista minulla taitaa olla näkemättä vain Albania ja Serbia."
Eurooppalainen kaupunki- ja olutkulttuuri kiehtovat häntä. "Olutharrastus on kaukana täkäläisestä kännäämisestä. Oluttuvissa voi tavata mahtavia kantapöytien veikkoja, ja monilla panimoilla on omat persoonalliset majoitustilansa. En ikinä yövy kansainvälisten hotelliketjujen hotelleissa, ellen ole virkamatkalla."
Jakkula nauttii eniten automatkailusta. Usein hän kulkee myös junalla.
"Toisinaan matkustamme Eurooppaan omalla autollamme, toisinaan taas vuokraamme auton periltä. Monia upeita kohteita ei pääse katsomaan ilman autoa."
Myös kaukokohteet ovat tulleet Olavi Jakkulalle vuosien varrella tutuiksi. Hän on käynyt muun muassa Chilessä, Argentiinassa. Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa. "Lempikaupunkini on kuitenkin Bamberg, joka on keskikokoinen saksalainen yliopistokaupunki. Sitä ei pommitettu sodassa. Se kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Praha on toinen mielikohteeni."
Olavi Jakkula jää tänä syksynä eläkkeelle. Aikaa matkailulle jäisi entistäkin enemmän, mutta Jakkula toppuuttelee. "Välillä tuntuu, että matkustelen jo nyt aivan liikaa."
Hänen matkakuumeensa on kuitenkin parantumatonta laatua. "Matkailussa parasta on kulttuurikohteiden hienous. Minua kiehtoo vanhoihin tuttuihin kohteisiin palaaminen enemmän kuin uuden löytäminen. Tuskin löydän enää mitään yhtä hienoa, mutta ainahan kannattaa yrittää."