Pul­lo­pos­tia syr­jä­seu­duil­le

Mitä yhteistä Skotlannin Ylämailla ja Pohjois-Suomella on paitsi, että ne sijaitsevat maantieteellisesti syrjässä isoista keskuksista?

Calum Davidson tutustui skottilais-ruotsalaisen ryhmän mukana Kalevan toimitiloihin tiistaina Oulussa.
Calum Davidson tutustui skottilais-ruotsalaisen ryhmän mukana Kalevan toimitiloihin tiistaina Oulussa.
Kuva: Sallmén Eljas

Mitä yhteistä Skotlannin Ylämailla ja Pohjois-Suomella on paitsi, että ne sijaitsevat maantieteellisesti syrjässä isoista keskuksista? Molemmilla on ainakin vahva pyrkimys kehittää avointa, osaamisperusteista tietoyhteiskuntaa, sanoo tietotalousjohtaja Calum Davidson kehittämisorganisaatio Highlands & Islands Enterprisestä (HIE).

"Alueiden yhteisenä ongelmana on, miten luoda osaamispohjaista taloutta syrjäseuduille. Yleensä syrjäisten alueiden innovaatiojärjestelmät epäonnistuvat inhimillisen osaamisverkoston rakentamisessa", Oulussa vieraileva Davidson toteaa.

Isoissa keskuksissa taas yrittäjät ovat enemmän tekemisissä keksijöiden ja tutkijoiden kanssa.

"Syrjäseuduilla näin ei tapahdu, joten tarvitaan erilaisia mekanismeja. Viime vuosina olemme havainneet Skotlannissa, että hautomoja ja innovaatiokeskuksia voidaan rakentaa hyvin etäisille alueille."



Taistelua
tuulimyllyjen tavoin


Pohjois-Suomi voisi Calum Davidsonin mielestä ottaa mallia siitä, miten Ylämailla on pyritty luomaan innovaatioita ja liiketoimintaa syrjäisten alueiden paikallisia erityispiirteitä hyödyntäen.

Skotlannin pohjoisrannikolla sijaitsevasta, maatalousvaltaisesta Orkney-saariryhmästä puuttuu tietoyhteiskunnan infrastruktuuri. Sen sijaan alueelta löytyy mittava uusiutuvan energian lähde, vuorovesi ja aallot.

"Tutkimme, miten Tanska on saavuttanut johtavan aseman tuulivoimassa. Selvisi, että he olivat rakentaneet testauskeskuksen, jossa turbiinien valmistajat kävivät testaamassa tuotteitaan. Me rakensimme aaltojen ja vuoroveden testauskeskuksen Orkneyhin. Näin saimme luotua alueelle klusterin, joka poikkeaa perinteisestä taloudesta."

Ylämailla Thurso-nimisessä kaupungissa on 1950-luvulla rakennettu ydinvoimala, joka suljettiin kymmenisen vuotta sitten.

"Voimalaa alettiin purkaa. Rakensimme sen viereen pienen tutkimuskeskuksen, jotta voisimme hankkia tietämystä ydinvoimalan purkamisesta ja voimalaympäristön palauttamisesta", Davidson kertoo.

Viskistä tunnetussa Forres-pikkukaupungissa on paljon maataloutta ja elintarviketeollisuutta, joten se oli sopiva paikka rakentaa uusi elintarviketeollisuuden hautomokeskus.



Skotit ottaneet
mallia Oulusta


Davidson kertoo, että HIE:n pääpaikasta, Skotlannin Invernessistä, katseita on jo 15 vuoden ajan kohdistettu Oulun talousalueen ja koko Pohjois-Suomen suuntaan.

"Olemme hakeneet inspiraatiota taloudesta, joka ei ole riippuvainen maanviljelyksestä, kalastuksesta ja metsänhoidosta. Vuosien varrella olemme oppineet monia asioita", Davidson sanoo.

Skotlantiin on vastikään perustettu suuri terveydenhoitoalan hautomokeskus, jonka innoittajana on toiminut Oulun Medipolis.

Calum Davidsonin mielestä Oulun alueella on onnistuttu erityisesti hautomojen ja teknologiakeskittymien perustamisessa, omiin vahvuuksiin keskittymisessä ja liiketoiminnan ja tutkimuksen linkittämisessä.

Ylämailta on toistaiseksi puuttunut oma yliopisto. Alueen vahvuudeksi onkin muodostunut osaamisen kerääminen verkottumalla eri oppilaitoksiin, kuten Bostonissa sijaitsevaan huippuyliopistoon MIT:iin.

"Olemme myös hyviä luomaan osaamisperusteista liiketoimintaa koko alueellemme. Tätä taas ei näe niin paljon pohjoisessa Skandinaviassa, jossa työttömyysluvut keskusten ulkopuolella ovat aika korkeita", Davidson sanoo.

Davidsonin on vaikea ymmärtää, miten Suomen kaltaisessa varakkaassa maassa tietyt rakenteet yhä ylläpitävät korkeaa työttömyyttä. Skotlannissa ja muualla Britanniassa työpaikkojen luominen on paljon helpompaa, sillä sivukulut ovat matalammat ja pienyritykset saavat verohelpotuksia.

Ilmoita asiavirheestä