Tornion ja Haaparannan kaupunkien tulevassa ydinkeskustassa, niinsanotulla Rajalla-alueella pidetään tästä lähtien tiuhaan kaikenlaisia kökkäjäisiä, sillä Ikea on pumpannut vyörymäisen vauhdin keskustan rakentumiselle. Sunnuntaina juhlitaan kaupunkien välisen yhdyskadun Storgatan-Torikatu avajaisia.
Uusi yhdyskatu tuo kaupunkien keskustojen välille toisen napanuoran. Liikenne on kulkenut tähän saakka nelostietä tullien kautta. Siinä on Tornion asemakaava-arkkitehti Jarmo Lokion mukaan ollut pullonkaula. Suomen ja Ruotsin vilkkaimman rajanylityspaikan läpi kun kulkee keskimäärin 14 000-15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
"Alustavien arvioiden mukaan yhdyskatua käyttää 3 000-4 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mutta vuoden kuluttua avattavan Ikean myötä se voi jopa tuplaantua", Lokio laskeskelee.
Yhdyskatu on yksi lenkki pitkässä Rajalla-alueen kehittymisketjussa. Noin 950 000 euroa maksaneeseen, Storgatanin ja Torikadun yhdistäneeseen katuosuuteen on saatu puolet EU-rahaa ja lopun ovat maksaneet kaupungit. Yhdyskadullekin tulli on pystyttänyt valvontakamerat, jotta unionin sisärajan valvonta jatkuu myös uudella ylityspaikalla.
Liikenteelle yhdyskatu avataan osin keskeneräisenä, sillä väylä päällystetään vasta ensi keväänä.
Kauppakeskus jäisi
osin nelostien alle
Yhdyskatu helpottaa painetta Rajalla-alueen läpi kulkevalla nelostiellä, mutta varsinainen pulma piilee jatkossa itse nelostien linjauksessa. Vaikeuksia se tuottaa erityisesti Haaparannan puolella, jossa nelostie on jäämässä osin tulevan kauppakeskuksen alle.
"Ensi vuonna tähän aikaan, kun Ikea on avattu, liikenteen pitäisi toimia", Haaparannan kunnanneuvos Sven-Erik Bucht sanoo. Nelostien linjausta on muutettava, ettei ensi syksynä alkavan kauppakeskuksen rakentaminen hankaloidu.
Kunnanneuvos ei ole kuitenkaan huolissaan. Hän uskoo, että neuvotteluissa Ruotsin Vägverketin kanssa ongelma hoituu väliaikaisin järjestelyin. Maksajana on tiehallinto. "Myöhemmin ratkaistaan nelostien linjaus lopullisesti."
Molempien maiden tiehallinnot miettivät parhaillaan vaihtoehtoja projektissa, jossa rahoittajina ovat tieviranomaiset, kaupungit ja unioni. Käytännön töihin on palkattu ruotsalainen konsultti. Selvitykset ovat valmiina alkukesästä, mutta jo tammikuussa on luvassa vaihtoehtoja valaiseva yleisötilaisuus asiasta.
Vaihtoehtoina on jättää nelostien linjaus nykyiselleen, muuttaa sitä, rakentaa silta tai tunneli. Nelostien jättäminen nykyiselle paikalle lienee poissuljettu, samoin arviolta noin 40 miljoonaa euroa maksava tunneli. Siltaan taas eivät Bucht ja Lokio ole ihastuneita, sillä siitä tulisi maiseman hallitsija uudessa ydinkeskustassa.
Silta ja tunneli
eivät kelpaa
"Maantasoratkaisu on realistisin vaihtoehto. Sen vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan ovat vähäisemmät kuin siltaratkaisussa", Lokio perustelee.
Sillan hinnaksi on alustavasti ja karkeasti arvioitu reilut yhdeksän miljoonaa euroa, linjauksen muuttaminen maan tasolla taas maksaisi runsaat viisi miljoonaa euroa.
Nelostien uusi linjaus kulkisi joitakin kymmeniä metrejä Suomen tullinrakennuksen eteläpuolitse. Lapin tiepiirin suunnitteluinsinööri Ulla Alapeterin mukaan esimerkiksi Suomen tullin vaatimat järjestelyt ovat vielä täysin auki.