The Lariots Rotos loves Paskis
-festarilla (12.-13.2.)
Nuclear Nightclubissa Oulussa
lauantaina 13.2.
Koko ohjelma: www.rotos.org
The Lariotsin garagetähteys on pienimuotoista touhua.
Silloin tällöin jokin pienen maamme pienistä piireistä kohisee: on löytynyt bändi, jossa nähdään ainesta suureksi. Yksi tällainen pienoiskomeetta on The Lariots.
Helsinkiläinen trio on kohonnut räkäisen, punkahtavan rockin ystävien uusimmaksi intoilun kohteeksi - tai, jos niin halutaan, "Suomen kovimmaksi garage-orkesteriksi". Viime syksynä ilmestyneen esikois-ep:n Shake Handsin hakkaavat rytmit, rupinen räminä ja nasaali särölaulu onkin helppo luokitella garagerockiksi, mutta laulaja-kitaristi Sirham haluaa tarkentaa määritelmää.
"Siitä saattaa saada helposti vähän väärän kuvan. Meillä on myös jumitusjuttuja, jotka menevät enemmän new waven puolelle. Olen tässä koettanut muotoilla nimikettä, jossa on aika monta osaa... olikohan se punk-wave-new-garage-low-pop - niin se oli. Se on erittäin kuvaava nimitys. Siinä tulee katettua kaikki. Vihaan kliseetä ´meidän musiikkia ei voi lokeroida´, koska suurimmaksi osaksi se on aina helvetin tarkasti lokeroitavissa."
Tässä vaiheessa huomautettakoon, että levyllä raivostuneelta pikkuoravalta kuulostavan rockhuutajan puhe on loputtoman pitkää ja polveilevaa ajatusketjua, joka etenee hitaasti ja huolella. Sama paradoksaaliselta tuntuva rauhallisuus leimaa Sirhamin suhtautumista The Lariotsin noususuhdanteeseen.
"Pikkuhiljaa hyvin hivuttaen on tunnettuutta tullut", hän toppuuttelee. "Alan harrastajien parissa saturoituu se, että tämäntyyppisestä musasta kiinnostuneet tyypit rupeavat tuntemaan meidät aika hyvin... mutta ei varmaan laajemmin... miten nyt sanoisi: asiantuntijoiden suosikki."
Joka tapauksessa The Lariotsilla riittää keikkakysyntää - nimenomaan kysyntää; tyrkyttää ei ole tarvinnut - eteläisimmässä Suomessa siihen malliin, että bändi katsoi aiheelliseksi harventaa Helsingin-keikkailuaan. Vankin kannattajakunta löytyy Kallion Helsinginkadulta, jonka Sirham nimeää The Lariotsin tukikohdaksi. Näin bändin viiteryhmä selkiytyy: Kallion pienistä mutta kauas kaikuvista rähjärockpiireistä on kuultu näillä leveysasteilla ennenkin.
Nyt tekeillä on debyyttialbumi, mutta aallonharjalla (mikäli sellaisesta voi puhua) ratsastamisesta The Lariotsia ei voi moittia. Yhtye ei hamua levytyssopimusta eikä edes keskustele levyn julkaisemisesta ennen kuin on tehnyt sen rauhassa valmiiksi.
"Silloin ei ole minkäänlaista deadlinea", Sirham perustelee. "Joku ehdotti, että ottakaa yhteyttä Bad Afroon [tanskalainen ´iso´ pienlevymerkki], mutta ei tässä mitään suuria luuloja elätellä eikä ruveta kouhottamaan, että ottakaa meidät. Tehdään äänite, johon ollaan suhteellisen tyytyväisiä itse, ja ruvetaan sitten tarjoilemaan sitä."
Deadline puolestaan tuntuu venyvän. Albumin pohjien äänitys on jo kertaalleen aloitettu, mutta saatetaan aloittaa kevään keikkojen jälkeen vielä uudestaan. Tuotanto tapahtuu alkeellisella kaksiraitatekniikalla treenikämppäolosuhteissa. Esikoislevyn äänittäminen studiossa ei biisintekijä-visionääriä miellyttänyt.
"Vanhanaikainen ns. huono soundimaailma kiinnostaa paljon enemmän. Nykyinen studiomagiikka vähän inhottaa... se voi mennä jumalattoman monimutkaiseksi, ja vanhan kelanauhurin soundi pesee vaan niin lujaa kaikki nippelit ja nappelit."
Ei Sirham digitekniikkaa sentään kiihkomielisesti vastusta. The Lariotsin musiikin raaoista ainesosista hän aikoo kuitenkin pitää kiinni.
"Rytmien hakkaavuus on varmaan niistä olennaisin. Mutta välillä on tehokkaampaa, jos koetetaan rämistä mahdollisimman vähän. Yritän tasapainoilla jossain räminän ja minimalismin välillä. Ne ovat kaksi päälinjaa."
The Lariots on Sirhamin ensimmäinen "oikea" bändi, ja aiemmat musiikilliset pyrintönsä hän kuittaa "nuoruudenyritelminä". Siviiliminästään hän suostuu avautumaan vieläkin vähemmän, paitsi että on syntynyt vuonna 1978 ja "niin sanotusti vakiintumisikäinen", mikä koskee myös biisintekoa:
"Nyt alkaa löytyä se, mihin latuun haluaa jumittaa."
Lopuksi ensimmäisenä mieleen tullut kysymys: Onko bändin nimi yhtä kuin L.A. Riots?
"Onneksi olkoon! Olette voittaneet pääpalkinnon: olette kymmenestuhannes ihminen, joka kysyy tätä. Nyt voisin antaa, pohjoiset ystävämme, sellaisen kädenojennuksen, että nimi on raamatullista alkuperää. Jos sitä kautta haluaa ruveta jäljittämään, niin..."
Siitä vain selaamaan.