Pulleat ge­ni­taa­lit käyvät, Hit­le­ril­lä port­ti­kiel­to

Uuden hyönteislajin kuvaaja pääsee antamaan lajille nimen. Suvun nimeen lajin kuvaaja ei koske, mutta lajinimessä kädet ovat aika vapaat.

Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tutkija Pekka Vilkamaa kertoo, että tieteellisen nimen kielipohjana ovat kreikka ja latina. Lajinimi voi silti olla vaikka mielivaltainen yhdistelmä kirjaimia.
Vilkamaa itse lähtee nimeämisessä lajin rakenteen kuvaamisesta.

– Yksi nimeämistäni harsosääskistä on Bradysia gibbosa. Gibbus merkitsee latinassa pulleaa. Mun otuksissa tärkeitä ovat koiraan genitaalit, jonka ominaisuuksista tämän lajin nimi tulee.

 Sopimattomista nimistä Vilkamaa ottaa esimerkiksi Hitlerin.
– Ei ole suotavaa, että Hitlerille nimettäisiin joku laji. Näinkin kyllä on 30-luvulla tehty.

Lajin nimeäminen on toki vain kuin piste lauseen perään. Uusien lajien tutkimisessa tärkeintä on aiemmin kuvattujen lajien tunteminen.

– Muuten voi tulla kuvatuksi uutena jo tunnettu laji, nyt eri nimellä. Näin käy yllättävän usein. Mullekin on niin käynyt, muttei kovin montaa kertaa kuitenkaan, Vilkamaa naurahtaa.

Haavin heiluttelua ja telttapyydyksiä

Lajeista ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä keskustiedostoa. Uusista lajeista kirjoitetaan artikkeleita tieteellisiä sarjoja julkaiseviin lehtiin.

– Tässä on tavanomainen tieteellisten artikkeleiden vertaisarviointimenettely. Tieteellisten sarjojen toimittajat lähettävät artikkelin eteenpäin asiantuntijoille, jotka tarkistavat sen. Eri tieteellisten sarjojen taso vaihtelee, kuvailee Vilkamaa.

Vilkamaalta on tänä vuonna julkaistu kolme artikkelia, joissa on kuvattu yhteensä yli 30 uutta hyönteislajia. Hän arvioi kuvanneensa koko urallaan noin 350 uutta hyönteislajia.

Useimmiten tutkijat lainaavat aineistonsa museoista. Vilkamaa esimerkiksi bongasi viimeiset harsosääskensä Pariisin luonnontieteellisestä museosta, jonne ne oli tuotu Uudesta-Kaledoniasta eteläiseltä Tyyneltämereltä.

Vilkamaa on heilutellut hyönteishaaviaan kenttätöissä monella mantereella.
Haavin lisäksi tärkeä työkalu on ruotsalaisen tutkijan kehittämä Malaise-pyydys.

– Se on telttamainen pyydys, jossa sijaitsevaan purkkiin hyönteiset omaehtoisesti lentävät. Teltan pystytyksen jälkeen voi itse hetken huokaista ja suunnitella vaikka seuraavia kohteita, Vilkamaa myhäilee.