Suomi ryhtyy ensimmäisenä maailmassa taistelemaan räjähdysmäisesti yleistyvää aikuistyypin diabetesta vastaan valtakunnallisen ehkäisyohjelman avulla.
Aikuistyypin diabetesta sairastaa noin 160 000 suomalaista. Hoitokustannukset olivat viime vuonna 505 miljoonaa euroa, mikä on noin 11 prosenttia kaikista terveydenhoitomenoista. Jos tautia ei onnistuta pysäyttämään, sairastuneiden määrä kasvaa vuoteen 2010 mennessä 70 prosenttia ja hoitokulut nousevat 840 miljoonaan euroon.
Viime vuoden lopussa tehty kyselytutkimus osoitti, että suuri osa suomalaisista ei tunne aikuistyypin diabeteksen riskitekijöitä eikä pidä tautia vakavana. Sen leviämistä pyritään nyt hillitsemään jakamalla tietoa ja seulomalla piilevää tautia sairastavat tarkempiin tutkimuksiin riskitestin ja mittanauhan avulla.
"Aikuistyypin diabetes kehittyy yleensä pikku hiljaa. Noin 50 000 suomalaista sairastaa tautia tietämättään. Esivaihe voi kestää vuosia, ja sen aikana on mahdollista seuloa riskin piiriin kuuluvat henkilöt ja estää taudin tulo. Suomalainen tutkimus on ensimmäisenä maailmassa osoittanut, että elintavoilla voidaan ehkäistä tai siirtää kakkostyypin diabeteksen puhkeamista", professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi kertoi.
Ehkäisy on tärkeää jo senkin vuoksi, että ainakin joka kolmannella suomalaisella on tyypin 2 diabetekselle altistava perimä.
Mittanauhalle
uutta käyttöä
Vyötärönympärys kertoo sairastumisriskistä jopa enemmän kuin vaaka. Vatsakkuus on vaaratekijä, koska se on merkki sisäelimiin kertyneestä haitallisesta rasvasta. Tavallinen mittanauha on tutkijoiden mukaan hyvä väline riskin arvioinnissa.
Vyötärölihavuuteen liittyy metaboliseksi oireyhtymäksi kutsuttuja aineenvaihdunnan häiriöitä ja poikkeavuuksia. Sentteihin ei kuitenkaan pidä tuijottaa sokeasti. "Normaalipainoisellakin voi olla sisäelimissä rasvaa. Lihominen johtuu liiasta energiansaannista, ja hormonaaliset ja perinnölliset tekijät säätelevät, mihin rasva elimistössä asettuu", kertoi lääkäri Tapani Ebeling Oysin sisätautiklinikasta.
Kyselytutkimus, johon osallistui tuhat suomalaista, osoitti, että keski-ikäiset miehet ovat kaikkien vähiten selvillä diabeteksen syistä ja ehkäisystä. "Vain kaksi prosenttia tiesi, että vatsakkuus on taudin riskitekijä", kertoi aluekoordinaattori Karita Pesonen.
Myös tautiin liittyvät lisäsairaudet tunnettiin huonosti. "Aikuistyypin diabetes altistaa voimakkaasti sepelvaltimotaudille, aivohalvaukselle, munuaisvaurioille ja silmänpohjanmuutoksille. Lisäsairaudet voivat kehittyä jo taudin piilevässä vaiheessa", professori Keinänen-Kiukaanniemi kertoi. Sairaus vaikuttaa myös hermostoon ja voi aiheuttaa muun muassa erektiohäiriöitä.
"Oysin uusista dialyysipotilaista jo yli puolet on kakkostyypin diabeetikkoja", Ebeling totesi.
Tutkijat ja lääkärit haluaisivat lopettaa sokeritaudista puhumisen, sillä diabetes on paljon laajempi ongelma kuin pelkkä veren sokeriarvo. Nuoruusiässä puhkeava tautityyppi johtuu insuliinin puutteesta. Kakkostyypin taudissa insuliinia voi olla veressä tarpeeksi, mutta elimistö ei pysty käyttämään sitä hyväksi.
Hälyttävänä pidetään sitä, että aikuistyypin tautia on Suomessakin todettu jo lapsilla. Koululääkärien ja terveydenhoitajien mukaan tämä nähdään jo koululuokissa. Joka luokalla on useita ylipainoisia lapsia.
Liikunta vaikuttaa
kuin täsmälääke
Parasta hoitoa sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin on aktiivinen liikunta. "Liikunta kuljettaa sokeria solun sisään täsmälääkkeen tavoin. Vaikutus on jopa tehokkaampi kuin lääkkeillä", Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi kertoi.
"Kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä tehokkainta on kestävyystyyppinen, kohtuullisen matalatehoinen liikunta, kuten hiihto, lenkkeily ja uinti", neuvoi Ilkka Kurttila Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:stä.
Riittävä määrä on esimerkiksi 10 000 askelta vuorokaudessa, mikä vastaa 5-7 kilometriä, mutta selvää hyötyä on jo 4 000 askeleesta.