Näinä päivinä suomalaiskodeissa jauhot pöllyävät, kun pipareita, pullia ja torttuja paistetaan peltitolkulla. Äkkiä ei tule edes mieleen, että kotileipominen olisi vähentynyt. Näin kuitenkin on käynyt, huomauttaa Suomen Sokeri Oy:n markkinoinnin suunnittelupäällikkö Inari Kettula.
Suomalaisista enää alle puolet leipoo kotona makeita kahvileipiä kuukausittain, Kettula kertoo. Runsaat kymmenen vuotta sitten enemmän kuin joka neljäs sanoi leipovansa kerran viikossa tai useammin, mutta nyt enää noin joka kymmenes on näin ahkera leipoja.
Vankimmin leivontaharrastus on säilynyt Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä.
Taloustutkimus on kysynyt Suomen Sokerin toimeksiannosta suomalaisten leivontaharrastuksesta vuosina 1993 ja 2001 sekä viime kesänä. Vuonna 1993 tuhannesta vastaajasta 17 prosenttia ilmoitti, ettei leivo koskaan, kun tänä vuonna ei koskaan -leipojien osuus oli jo 25 prosenttia. 26 prosenttia ilmoitti leipovansa harvemmin kuin kerran kuukaudessa.
Kyselyissä ei ole selvitetty syytä leivontainnostuksen hiipumiseen.
"Iso asia on ajankäyttö. Leivonta nähdään niin aikaa vievänä, ettei siihen välttämättä jakseta ryhtyä. Lisäksi kaupasta saa paljon valmista ja puolivalmista, joten kaikkea ei tarvitse tehdä alusta alkaen itse", Kettula arvioi.
Kotileivonnan hiipumisen ohella myös kotitalouksien into säilöä on vähentynyt, ja molemmat heijastuvat sokerin myyntiin. Vuonna 1995 sokerista 68 prosenttia meni teollisuuteen ja 32 prosenttia kotitalouksiin. Tänä vuonna 75 prosenttia menee teollisuuteen ja 25 prosenttia kotitalouksiin.
Kettula myöntää suuntauksen huolestuttavan Suomen Sokeria. Yhtiö osallistuukin ensi vuonna eri alojen yritysten yhteishankkeeseen kotileivonnan nostamiseksi uuteen nousuun.
"Leipominen kun voi olla sitä perheen yhdessäoloa parhaimmillaan", Inari Kettula perustelee.
Tekemisen tyyli muuttui
Myllyn Paras Oy:n viestintäpäällikkö, kotitalousopettaja Arja Savela ei ole vielä huolissaan leipomisharrastuksen hiipumisesta. Hän luottaa, että leipomisesta tulee trendikästä ruuanlaiton tapaan.
"Se mitä kotona paistetaan, on entisellään, mutta leivontatyyli on vain muuttunut", hän arvioi. Savela luonnehtii pakasteleivonnaisten käytön lisääntyneen "hurjasti" samalla, kun jauhojen, sokerin ja munien käyttö kotileivonnassa on vähentynyt.
"Tuskin niitä lehteviä torttutaikinoita osaa kohta kukaan kotonaan tehdäkään", Savela päättelee. Hän lisää, että nykykuluttajan voi olla järkevää tarttua esimerkiksi valmiiseen piparitaikinaan jo taloudellisista syistä.
Valmista pipari- ja torttutaikinaa on kaupasta saanut iät ja ajat. Nykyleipuri voi levittää kotiinsa leivonnaisten tuoksua myös kierrepullista, wienereistä, piiraista ja pasteijoista, jotka nekin on noukittu kaupan pakastealtaasta ja kypsennetty oman kodin uunissa.
Uusi kiva kiinnostaa
Ajankuva tai ei, mutta Pohjois-Pohjanmaan Marttapiiriliitto ry järjesti hiljattain joululeivonnaiskurssin teemalla mitä kivaa saa kaupan valmistaikinoista.
Ja saahan niistä: juustoisia luumutorttuja, omenatorttuja, homejuusto- tai mariannepipareita, luettelee Pohjois-Pohjanmaan Marttapiiriliiton toiminnanjohtaja Maarit Nissi.
Myös hän myöntää havainneensa makeiden leivonnaisten teon vähentyneen kodeissa. Yhdeksi syyksi suuntaukselle Nissi arvioi monimutkaisten reseptien pelkoa. Tämä saattaa selittää sitä, miksi leipomisesta ei ole tullut samantapaista trendiharrastusta kuin ruuanlaitosta: leivonta vaatii raaka-aineiden mittaamista, kun taas ruuanlaitto luonnistuu enemmänkin näppituntumalta.
"Ja varsinkin miehet ovat innokkaita laittamaan ruokaa, kun he eivät jaksa lukea reseptejä sanasta sanaan", Nissi naurahtaa.
Myös Marttaliitolla on aikeita elvyttää suomalaisten leivontaharrastusta. Ensi vuonna liitossa herätellään henkiin kahvikutsuperinnettä Pauligin sponsoroimana.