Pulk­ki­la kes­kit­tää pe­rus­ope­tus­ta

Laakkolan kylän koulu lopettaa toimintansa elokuussa 2007. Pulkkilan kunta keskittää perusopetuksen luokkien 1-6 osalta lukuvuoden 2007-2008 alusta lukien kirkonkylällä toimivaan Alamäkelän kouluun.

Luokanopettaja Hilkka Kämäräinen jakamassa ruokaa 1-3 luokille.
Luokanopettaja Hilkka Kämäräinen jakamassa ruokaa 1-3 luokille.

Laakkolan kylän koulu lopettaa toimintansa elokuussa 2007. Pulkkilan kunta keskittää perusopetuksen luokkien 1-6 osalta lukuvuoden 2007-2008 alusta lukien kirkonkylällä toimivaan Alamäkelän kouluun.

Kunnanvaltuusto on jo vuosia sitten tehnyt periaatepäätöksen, että sivukylän koulun toiminta lopetetaan, kun oppilasmäärä laskee 20 oppilaaseen. Laakkolan koulun lakkauttaminen on kirjattu myös kunnanvaltuuston vuoden 2006 talousarvion yleisperusteluihin.

Laakkola on jo jonkin aikaa ollut Pulkkilan ainoa sivukylän koulu. Ensi lukuvuoden alussa oppilaita koulussa on vielä 26, mutta jo seuraavalle lukuvuodelle oppilasmäärä tippuu 19-20 oppilaaseen.

Laakkolassa on käynyt vuosittain 5-7 oppilasta aiemmin lakkautetun Piippolan Leskelän koulun alueelta. Sivistystoimenjohtaja Eero Nuolioja toteaa tavoitteena olevan pitää kunnassa edes yksi toimiva koulu.

"Kirkonkylällä toimivassa Alamäkelän koulussakin oppilasmäärä vain vähenee", perustelee Nuolioja.

Koulun lakkauttamisen taustalla ovat luonnollisesti myös taloudelliset syyt. Paineita on lisännyt valtiovallan päätös pienten koulujen erityistuen lopettamisesta.

Nuolioja laskeskelee koulun lopettamisesta syntyvän noin 120 000 euron säästöt vuodessa. Pelkästään opettajien palkkauksesta syntyy noin 100 000 euron säästöt. Lisäkuluja toki syntyy, kun oppilaita joudutaan kuljettamaan kirkonkylälle noin kahdeksan kilometrin päähän.

"Kuljetukset on käytännössä kuitenkin helppo järjestää."

Laakkolan kyläyhdistyksen puheenjohtaja ja kunnanvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Ilmari Isoviita pitää toimivan koulun lakkauttamista hyvin valitettavana asiana, mutta samalla toteaa, että taloudelliselta kannalta katsottuna vaihtoehtoja ei liene.

Erilaisia pyydyksiä koulun säilyttämiseksi on koetettu hakea, mutta haaviin ei valitettavasti ole tarttunut mitään. Maaseutukylät tahtovat vain hiljentyä. Aina, kun jollakin kylällä koulu lakkautetaan, vaikuttaa se Isoviidan mukaan myös koko kylän hiljenemiseen.

"Olen kuullut ehdotuksen, että koulu lakkautettaisiinkin jo ensi syksynä, mutta minä sanon, että siitä syntyy kyllä kaplakka. Toinen opettaja toki jää eläkkeelle, mutta se ei tule olemaan mikään ongelma", sanoo Isoviita.

Viimeistä kevättä luokanopettajana toimivalle Kauko Kämäräiselle koulun lakkauttaminen ei henkilökohtaisesti ole niin tärkeä asia, mutta vaimo Hilkka Kämäräinen haluaisi jatkaa Laakkolan koulussa luokanopettajana.

"Tilanne on tullut siihen, että lapset loppuvat kylältä. Se on ikävä tosiasia, mutta siihen meidän on sopeuduttava. Olen toki iloinen, että työpaikka on olemassa ja hyvillä mielin siirryn kirkonkylälle opettajaksi."

Pieni koulu on Hilkka Kämäräisen mukaan lasten kannalta melkoinen aarre. Kaikki opettajat ovat koko koulun opettajia ja lapset voivat tulla kertomaan huolistansa naapuriluokan opettajallekin. Hän vertaa koulua pieneen perheeseen.

"Isommat opettavat pienempiä ja kaikki leikkivät kaikkien kanssa. Sosiaalisten taitojen oppimiseen pieni koulu on hyvä paikka."

Piippolan Leskelästä Laakkolassa koulua käyviä kuudesluokkalaisia Perttu Piippoa ja Tuuli Ritolaa harmittaa koulun lakkauttaminen, vaikka he molemmat siirtyvät Pulkkilan Ylämäkelän koulun seitsemännelle luokalle. He pitävät kouluansa mukava ja hyvänä. Pienessä koulussa kaikki tuntevat toisensa, ja väkeäkin on vähemmän kuin isossa koulussa.

Ilmoita asiavirheestä