Suomi otti eurosetelit ja -kolikot käyttöön vuoden 2002 alusta. Totuttelu uuteen valuuttaan vei etenkin varttuneemmilla ymmärrettävästi aikansa. Varsinkin suuremmissa summissa moni suomalainen taitaa vieläkin mieltää rahamäärän laskemalla sen mielessään markoissa.
Siksi onkin jopa yllättävää, ettei peräti kolme neljäsosaa suomalaisista halua enää luopua eurosta. Kalevan ja viiden muun sanomalehden keskiviikkona julkaisema gallup todisti tämän kiistattomasti. Euromyönteistä kantaa korosti vielä se, että kansalaisilta kysyttiin nimenomaan, pitäisikö eurosta luopua ja siirtyä markkaan.
Tulos on merkittävä vain lyhyt aika sen jälkeen kun Kreikasta lähtenyt kriisi puristeli euroaluetta. Gallup-tulos viittaa suomalaisten ymmärtäneen joitakin poliitikkojakin paremmin, ettei kysymys ollut euron ahdingosta, vaan joidenkin kansantalouksien suruttomasta lainaamisesta aiheutuneesta velkakriisistä.
Eurolla on hyvä kaiku osaksi varmasti sen takia, että euroaikana korkotaso on ollut matala ja vakaa.
Euron vahva kannatus on huomionarvoista myös siksi, että Euroopan unioni on Suomessa paljon huonommassa huudossa. EU:ta arvostellaan, monesti aivan aiheesta, mutta ainakin sen jotkin aikaansaannokset on hyväksytty. Niistä vain pidetään pienempää ääntä.
Mielipidetiedustelu paljasti kiinnostavia nyansseja puoluekohtaisessa suhtautumisessa euroon. Perussuomalaiset pitää itseään EU-kriittisenä tai jopa EU-kielteisenä puolueena. Kyselyssä kaksi kolmasosaa puoluetta kannattavista piti kiinni eurosta. Lukema oli hivenen korkeampi kuin keskustapuolueessa.