Vielä kymmenen vuotta sitten suomalaisia hammaslääkäreitä lähti liikakoulutuksen takia Englantiin työn perässä, mutta nyt hammaslääkäreistä on pulaa. Maassa on täyttämättä noin 50 vakinaista terveyskeskushammaslääkärin virkaa.
Pahin tilanne on Itä-Suomessa, mutta ongelman kanssa painii myös pohjoissuomalaisia kuntia.
"Aika tavalla samankaltaiselta näyttää kuin terveyskeskuslääkäreiden kanssa. Meidän seudulla on ollut useammalla kunnalla vaikeuksia täyttää virkoja", kertoo Haapajärven perusturvajohtaja Heleena Talala.
Haapajärvellä on täyttämättä yksi kokovirka ja lisäksi yksi hammaslääkäri tekee osapäivätyötä, jonka työpäivät täydennetään ostamalla palveluja naapurista Nivalasta.
"Ainakin Pyhäjärvellä ja Kärsämäellä on välillä on aikoja, ettei virkoihin ole saatu hakijoita", Talala mainitsee.
Haapajärvelle on etsitty hammaslääkäriä noin vuoden verran. Jonot ovat pidentyneet. Kaupunki päätti äskettäin korottaa nykyisten lääkäreiden peruspalkkaa väliaikaisesti 100 eurolla kuukaudessa varmistaakseen heidän pysymisensä paikkakunnalla.
Oulun läänissä tilanne näyttää kuitenkin vaihtelevan rajusti. Esimerkiksi Haukiputaan kahteen avoinna olleeseen virkaan haki peräti noin 60 hakijaa.
Pajatso tyhjeni yllättävän äkkiä
"Hammaslääkäripulasta ei meidän korviimme ole kyllä vielä tietoja kantautunut. On huolestuttavaa, jos sama ilmiö kuin terveyskeskuslääkäreiden kohdalla on, laajenee hammaslääkäreiden puolelle", sanoo lääninlääkäri Aira Uusimäki.
Hän on yllättynyt Kalevan toimittajalta saamastaan tiedosta, että myös hammaslääkäripalveluja on tarjottu niin sanottuina keikkalääkäripalveluina.
"Tähän saakka on aina sanottu, että hammaslääkäritilanne on kunnossa."
Hammaslääkäriliitossa myönnetään lääkäripulan tulleen yllättävästi. Syiksi nähdään koulutusmäärien takavuosien raju leikkaus sekä hammashoitouudistus, joka toi aikuisväestön terveyskeskusjonoihin.
"Viime vuosina on valmistunut vain noin 50 nuorta hammaslääkäriä. Kun samaan aikaan tehtiin hammashoitouudistus, joka toi noin 120-140 uutta virkaa terveyskeskuksiin, pajatso tyhjeni", liiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry selvittää.
Kymmenen vuoden takaiseen liikakoulutukseen reagoitiin lopettamalla Kuopiosta ja Turusta hammaslääkäreiden peruskoulutus. Jäljelle jäivät vain Helsinki ja Oulu.
Jatkossa valmistuvien hammaslääkäreiden määrä nousee joka tapauksessa noin 20:llä. Suunnitelmissa on myös aloittaa uudelleen Turun koulutus jo ensi vuonna, mikä nostaa tulevaisuudessa valmistuvien määrän yli 100:aan vuodessa.
"Tämän hetken tilanne tuli hieman yllättävästi, kun niin tuoreessa muistissa on se, että töitä piti etsiä Englannista saakka", Matti Pöyry sanoo.
"Tilanne ei ole yhtä paha kuin terveyskeskuslääkäreiden kohdalla, eikä kysymys ole samankaltaisista ongelmista. Virat kyllä tulevat täyteen muutaman vuoden päästä, kunhan uusia hammaslääkäreitä ehditään kouluttaa lisää."
Vaikka koulutusmääriä nyt lisätään, vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä. Samaan aikaan myös hammaslääkäreiden eläköitymisvauhti kiihtyy.
Vajausta tasaisesti ympäri maan
Hammaslääkäriliiton selvitysten mukaan virkoja on täyttämättä kohtuullisen tasaisesti eri puolilla Suomea. Koulutuskaupunkien ja niiden ympäristökuntien tilanne on paras, kuten Haukiputaan esimerkki osoittaa.
"Ei voi sanoa, että tämä olisi erityisesti syrjäkuntienkaan ongelma, koska niihin uudistus ei juuri vaikuttanut. Niissähän oli jo ennen uudistusta hoidettu valtaosa aikuisväestöstä terveyskeskuksissa", Matti Pöyry sanoo.
Virkoja on eniten täyttämättä Joensuun ja Imatran sekä Lappeenrannan seuduilla.
"Lisäksi on seutuja, joihin hakijoita ei tahdota saada milloinkaan", Pöyry mainitsee.
Hammaslääkäripulan taustalla eivät Pöyryn mukaan ole sellaiset työoloihin tai palkkaukseen liittyvät ongelmat kuin terveyskeskuslääkäreiden kohdalla. Terveyskeskusvirat ovat vähintään yhtä haluttuja hammaslääkäreiden keskuudessa kuin yksityisvastaanottojen työpaikat.
"Siirtymää jopa yksityispuolelta terveyskeskuksiin on nyt tapahtunut, kun virkoja on auki", Pöyry kertoo.
Kunnat houkuttavat palkanlisillä
Kuntien keinot paikata hammaslääkäripulaa ovat samat kuin yleislääkäripuolella. Kun tilanne ajautuu tarpeeksi vaikeaksi, lääkäreille tarjotaan ekstrapalkkaa.
"Tässä suhteessa tullaan lääkäreiden perässä."
Matti Pöyry kuitenkin muistuttaa, ettei hammaslääkäreiden palkka ole pitkiin aikoihin ollut kovin jäykästi taulukoihin sidottu. Ehdoista sovitaan muutenkin hyvin yksilöllisesti.
"Lisäksi pitää muistaa, että palkasta huomattava osa on toimenpiteistä kertyvää tulospalkkaa", Pöyry mainitsee.
Hammaslääkäripula on aiheuttanut erityisesti kaukana koulutuspaikkakunnista sijaitseville kunnille ongelman sijaisten saantiin. Äitiys-, sairaus- ja vuosilomien sijaisia on vaikea saada.