Kaivosalalla on jo nyt pulaa ammattiosaajista, ja uusien kaivoshankkeiden myötä pula pahenee. Eniten puuttuu työnjohtajia, sillä heitä ei enää kouluteta. Samoista osaajista kilpailevat kaivosten lisäksi urakoitsijat.
Kaivoshankkeita tulee ja menee, joten tarkkaa työvoimatarvetta lähivuosillekaan ei voi määritellä. Puhutaan 500-1 000 uuden kaivosammattilaisen tarpeesta. Puolet lisäyksestä tarvitaan korvaamaan eläkkeelle jääviä nykyisiä kaivosmiehiä ja puolet uusiin kaivoksiin.
Työvoiman kysyntä voi kasvaa suuremmaksikin. Esimerkiksi Sotkamon Talvivaara työllistää huomattavan määrän, jos yhtiön listautuminen Lontoon pörssiin onnistuu ja kaikki menee suunnitelmien mukaan.
Valoa pahimmille työttömyysalueille
Kaivoshankkeet sijoittuvat usein Pohjois- ja Itä-Suomeen, missä työpaikkoja kaivataan eniten.
Kaivosalan uusi virkistyminen tulee sopivaan aikaan myös siksi, että esimerkiksi paperiteollisuudesta ja elektroniikkateollisuudesta vapautuu työvoimaa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Perloksen irtisanotut voivat soveltua hyvin kaivostöihin.
Syrjäseuduilla kaivokset työllistävät myös välillisesti, sillä tarvitaan kuljetus- ja muita palveluja, joita paikkakunnalla ei aina ennestään ole. Työllistämiskerroin on jopa 3 tai 4.
Raskaan ja vaarallisen työn leima pysyy
Kaivosmiehen työllä on vanhanaikainen raskaan ja vaarallisen työn leima, vaikka työ on muuttunut. Ammattitaitoa tarvitaan esimerkiksi miljoona euroa maksavien kaivoskoneiden ohjaamiseen. Alan palkkataso on kilpailukykyinen.
Akateemisia kaivosalalle tarvitaan 30-40 vuodessa. Geologeista ja diplomi-insinööreistä kilpailevat myös Ruotsi ja Norja. Esimerkiksi Turusta valmistuvista geologeista lähes kaikki karkaavat ulkomaille.
Kauppa- ja teollisuusministeriön kaivosylitarkastaja Krister Söderholmin mielestä Oulun ja Luulajan yliopistojen yhteistyöllä voitaisiin kouluttaa geologeja ja kaivosinsinöörejä yhteispohjoismaisille työmarkkinoille. Tarvetta olisi erityisesti rikastusinsinööreistä.
Talvivaaran työvoimaselvitys esittää, että Kajaaniin perustettaisiin soveltuva muuntokoulutusohjelma.
Ammattikoulutus aloitettu
Työntekijöiden koulutuksessa on saatu jo tuloksia. Lohjalta on valmistunut tänä vuonna kaivosmiehiä ja koulutusta on menossa Sodankylässä ja Torniossa. Täydennyskoulutus on monille sopiva vaihtoehto.
Kaivosylitarkastaja Söderholmin mukaan kaivoksiin tulisi saada paikallisia ihmisiä töihin ja heidän tulisi myös kouluttautua alalle.
Pitkät työmatkat ja asuminen erossa perheestä ei ole nykyaikaa. Ihanne on, että kumpikin puoliso työllistyisi kaivokseen. Pohjois-Ruotsin kaivoksissa työskenteleviä suomalaisia tuskin on tulossa työnhakuun.
Parhaillaan KTM, Opetusministeriö ja Työministeriö arvioivat kaivosalan työvoimatarvetta ja tekevät esityksen työvoiman saannin varmistamiseksi.
Malminetsintä vilkastunut
Metallien kysynnän kasvu ja hintojen nousu on lisännyt malmien etsintää ja vanhojakin kaivoksia perataan, esimerkiksi Mustavaara ja Otanmäki on vallattu uudelleen. Jos hinnat pysyvät korkeina, niiden avaaminen on mahdollisuuksien rajoissa.
Uraanin etsintä on aiheuttanut vastustusta Etelä-Suomessa. Söderholm kummastelee vastarintaa, joka usein on lähtöisin ihmisistä, jotka eivät asu paikkakunnalla. "Pitäisikö länsimetron rakentamisesta kysyä lausunnot myös Pohjois-Karjalasta. Ruotsissa on lähes 50 uraanivaltausta, eikä yhdestäkään ole valitettu."
Pohjois-Suomessa on yksi uraaninetsintälupa Kolarin ja Muonion rajalla.