Nuohoojaksi oppisopimuksella Oulun Nuohous ja Ilmastointi Oy:ssä opiskeleva Mika Ollikainen liikkuu tottuneesti kesämökin katolla. Nokinuohous on tuttua, sillä takana on jo vajaa vuosi nuohoojan työtä.
Nuohoojan ammattiin ei voi opiskella oppilaitoksessa, vaan oppisopimus nuohousalan yrityksessä on ainoa koulutusmuoto. Vuosittain koko maassa koulutuksessa on noin 60 ihmistä.
Nuohoojista on pulaa, vaikka viimeisen viiden vuoden aikana tutkinnon suorittaneiden määrä on ollut kasvussa. Etenkin työntekijöitä kaivattaisiin alan yrityksiin enemmän.
Aiemmin lähes viisitoista vuotta kirjapainoalalla työskennellyt Ollikainen oli nuohoojan ammattia harkitessaan tietoinen alan hyvistä työllisyysnäkymistä. Tulevaisuudessa miehen toiveena on saada vastuulleen omaa nuohouspiiri.
Vähäinen muutos
Elokuun alusta alkaen myös kevytöljyä käyttävät kiinteistöt on nuohottava vuoden välein. Yhden vuoden nuohousväli koskee jatkossa kaikkia ympäri vuoden käytössä olevia tulisijoja ja hormeja.
Nuohousalan keskusliiton toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäisen mukaan uusi asetus ei tuo merkittäviä käytännön muutoksia nuohoukseen kevytöljykäyttöisiä tulisijoja lukuun ottamatta.
Vapaa-ajan asuntojen ja niiden saunojen tulisijat ja hormit on jatkossakin nuohottava kolmen vuoden välein.
Jos vapaa-ajan asunto on tarkoitettu muuhun kuin yksityiseen käyttöön, koskee niitäkin nuohouksessa vuoden määräväli. Jos vapaa-ajan asunto on ympärivuotisessa käytössä, tulisi sen tulisijat ja hormit nuohota vuosittain.
Myös nuohoojamestari Ari Huhta luonnehtii asetuksen vaikutuksia käytännön nuohoojan työhön hyvin vähäisiksi. Vain murto-osassa asunnoista kevytöljylämmitys on ainoa lämmitysmuoto.
"Suurimmassa osassa näistä kiinteistöistä on käyty tähänkin mennessä vuosittain, sillä niissä on yleensä myös muita tulisijoja, jotka on nuohottu joka vuosi."
Työ monipuolistunut
Useimmilla paikkakunnilla nuohoojat kiertävät perinteisellä talosta taloon -menetelmällä ja ilmoittavat asiakkaalle, milloin ovat tulossa. Asiakkaan ei siis itse tarvitse huolehtia nuohoojan tilaamisesta. Viime kädessä vastuu nuohouksesta on kuitenkin aina kiinteistön haltijalla, ei nuohoojalla.
Osittain työvoiman puutteen vuoksi tilanne on Huhdan mukaan luisunut monilla paikkakunnilla siihen, että kiinteistöjen omistajat tilaavat nuohoojan itse.
Sen sijaan mökkiläisten on itse oltava aktiivisia. Juhani Jyrkiäisen mukaan toivottavin tilanne olisi se, että mökkiläiset tilaisivat itse nuohoojan paikalle. "Tämä olisi sekä nuohoojan että mökkiläisten kannalta järkevintä, ja myös turvallisuusasiat tulisivat kerralla kuntoon."
Nuohoojien työ on viime vuosina monipuolistunut. Perinteisen nuohoustyön lisäksi etenkin ilmanvaihtolaitteiston puhdistus- ja säätötyöt ovat lisääntyneet.
Myös asiakkaiden neuvonta on nykyään tärkeä osa nuohoojan tekemää työtä. Varsinkin nuorempien ihmisten kohdalla törmää Huhdan mukaan usein tietämättömyyteen. Monet eivät ole lapsuuden kodissaan oppineet käyttelemään tulisijoja. Myös koneellinen ilmanvaihto tuottaa usein vaikeuksia saada uuni vetämään.
"Häkämyrkytystapauksia sattuu vuosittain. Yleensä vaaratilanteet aiheuttaa joko tukkeutunut häkähormi tai tulisijan väärä käyttötapa."
