Yksi 1930-luvun pula-ajan merkkipaaluista on Nivalan konikapina, jonka muistoa vaalii muun muassa oma ooppera. Reisjärvisen Juha Maijalan, 44, uunituore väitöskirja tuo koko Kalajokilaakson pula-ajan tarkasteluun uutta näkemystä.
"Maaseutuyhteisön vastarinta sai monimuotoisia sävyjä. Velkaantuneiden maatilojen pakkohuutokauppaus oli pulan yksi ilmentymä", muistuttaa Maijala, jonka väitöskirja tarkastetaan tänään Jyväskylän yliopistossa.
Konikapina oli vastarintaa järeimmillään. Toisille riitti passiivisempi kapinointi, jota on tutkittu vähemmän.
"Ihmiset saattoivat esimerkiksi jättää huomioimatta ulosottoon menneet laskut. Tehtäviään hoitaneita viranomaisia myös välteltiin", Maijala kiteyttää.
Historian painolasti
on keventynyt
Tutkimustyössään Maijala teki monia mielenkiintoisia havaintoja. Yksi niistä liittyy tapaan, jolla aikalaiset ovat 1930-luvun tapahtumia käsitelleet.
"Vaikuttaa siltä, että arvet ovat syvemmät kuin miltä on ulospäin näyttänyt. Unohtaminen on ollut häpeästä syntyneen tunteen torjuntakeino."
Nivalalaisen Matti Ruuttusen isoisä Sigfrid oli konikapinaan johtaneen tapahtumaketjun keskeisiä hahmoja. Ruuttusen Arvi-isä sai kapinan jälkimainingeissa kuritushuonetuomion.
Matti Ruuttunen vahvistaa Maijalan näkemyksen. Ruuttusten kotipirtissä kapinan tapahtumista ei juuri puhuttu.
"Fakta on, että uskonnollinen ja normaalisti lainkuuliainen kansanosa kapinoi valtiovaltaa vastaan. Konfliktin jälkipyykkiin liittyi myös häpeän tunteita ja siksi asioista vaiettiin", Ruuttunen epäilee.
Tapahtumien tarkastelu puolueettomasta näkökulmasta on suuri haaste. Ruuttunen tervehtii ilolla Maijasen väitöskirjaa ja muita pula-aikaa käsitteleviä tutkimuksia. Tieteenteon kannalta asenneilmasto on muuttunut merkittävästi.
"Isäni ikäpolven ihmisistä aika on pääosin jo jättänyt. Historian painolasti ei ole niin raskas kuin ennen", Ruuttunen huomauttaa.
Ruuttusen oma käsitys konikapinasta on muotoutunut pikkuhiljaa. Mielipiteeseen ovat vaikuttaneet oman perheen sisäpiiritiedot ja objektiivisten tutkimusten antama lisäinformaatio.
"Jos puhutaan kapinaväestä, niin kaikissa pusseissa ei ollut aivan puhtaita jauhoja. Mutta toisaalta tuntuu siltä, että ukot kirmasivat oikean asian puolesta", Ruuttunen pyörittelee ja jatkaa: "Sinä hetkenä, kapinan alkaessa, he uskoivat olevansa oikeassa."
Pula-aika
opetussuunnitelmassa
Siviilityössään Ruuttunen, 49, toimii Nivalan yläasteen erityisopettajana. Nivalalaisille nykynuorille vaikenemisen ilmapiiri on vieras. Pulatietoutta ja -materiaalia on tarjolla yltäkylläisesti.
"Pula-asia on kirjattu myös koulun opetussuunnitelmaan. Lapset tietävät suunnilleen, mistä on kysymys", Ruuttunen vahvistaa.
Juha Maijalan väitöskirja sivuuttaa Nivalan konikapinan ja keskittyy ensisijaisesti siihen, miten 1930-luvun talouspula vaikutti suomalaiseen maaseutuyhteisöön. Maijala pureutuu myös keinovalikoimaan, jonka avulla ihmiset kriisistä selvisivät.
"Tämän urakan jälkeen aion hengähtää. Mutta kyllä pula-ajassa riittää vielä tutkittavaa muillekin", Maijala virnistää.