Suomessa on aina pulaa jostakin. Viime vuosina ei ole ollut työtä, mutta pian on työtä jokaiselle osaavalle suomalaiselle.
Lisäksi töihin otetaan iso joukko ulkomaalaisia. Tosin tutkijoiden mukaan Venäjältä ei valitettavasti saada apua Suomen suureen työtaakkaan. He osaavat kuulemma teoriassa, eivät käytännössä.
Nyt meitä uhkaakin työvoimapula, niin ainakin luvataan taas.
Ei siis ihme, että Kainuussakin höristellään korvia kiinnostuneina. Siellä jos missä on totuttu pula-aikoihin. Nälkämaan perukoilla on etsitty leipää petäjästä ja tehty vaatteita ketunnahasta.
Talvisodassa vihulainen vyöryi miesvoimalla Raatteentietä, eikä paikallisilla muuta ollutkaan kuin pulaa. Oli liian vähän miehiä ja tykkejä.
Onneksi oli aikaa ja pakkasta, sitä Kainuussa riitti jo silloin. Viime vuodet maakunnassa on kärsitty työpulasta, jota on kutsuttu myös työttömyydeksi. Taas on ollut yllin kyllin aikaa ja tietenkin myös pakkasta.
Siksi työvoimapulakin kuulostaa kainuulaisen korvissa heti omalta jutulta. "Siinähän me olemme hyviä." "Pulan kanssa pärjää aina", torpissa ajatellaan.
Mielet lämpenivät entisestään, kun Kainuun hallintomallin pääsihteeri luonnehti tällä viikolla Kalevassa, kuinka Kainuutakin uhkaa kuuluisaksi tullut työvoimapula. Hirvittävä uhka.
Suomussalmella tartuttiin heti tilaisuuteen. "Milloin se työvoimapula alkaa, ja mihin voi lähettää työpaikkahakemuksia", kiirehti Suomussalmen työttömien yhdistys kyselemään.
Tilastokeskuksen viisaat tutkijat vastasivat kysymykseen, kun asiaa pohdittiin oikein symposiumissa Lieksassa. Työvoimapula alkaa viiden tai viimeistään kymmenen vuoden päästä.
Pula on niin suuri, että tänä vuonna työministeriö alkaa laatia maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, jotta kaikki avoimeksi tulevat työpaikat tulevat täytettyä, jos ei suomalaisilla niin sitten ulkomaalaisilla.
Yksi asia tahtoo unohtua.Kukaan ei valitettavasti vielä ole muistanut antaa Suomussalmen työttömien yhdistykselle osoitetta, johon työpaikkahakemuksia voisi jättää. Vielä ei ole selvinnyt varmaksi sekään, millaiset vermeet töihin lähtijöiden tulee ottaa mukaansa.
Tarvitaankohan siellä työvoimapulassa kirvestä vai sahaa? Ehkä enemmän lankaa ja neulaa?
Vastauksen voinee lukea Kainuun hallintomallin pääsihteerin puheesta, rivien välistä tosin. Hänen logiikkansa on, että kun töitä tehdään tehokkaasti, säästetään rahaa ja luodaan työpaikkoja. Sitten niitä työpaikkoja ilmeisesti luodaan niin paljon, että ihan joka paikkaan ei riitä työntekijöitä.
Ehkä siis ei vielä tiedetäkään, mitä työpaikkoja tulevaisuudessa on liikaa, viiden tai viimeistään kymmenen vuoden päästä. Ne turhat työpaikathan luodaan, vasta kun niitä varten on säästetty rahaa.
Loogista.
Työntekijöiden vaatimukset on onneksi kerrattu jo monesti: pitää olla osaava.
Nuori polvi ei, ihme kyllä, ole täysin vakuuttunut siitä, onko heille käyttöä työvoimapulassa. He lähtevät edelleen opiskelemaan pois kotoa ja jäävät sille tielleen.