Kuusamo Oulangan kansallispuisto ja Venäjän puoleinen Paanajärven puisto halutaan liittää lähivuosina tiiviimmin yhteen vapauttamalla valtakunnan rajan ylittävää kulkua.
Kahden valtakunnan kansallispuistojen toiminnan lähentämisestä jätettiin viime lauantaina virallinen esitys ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäelle (kesk.) Kuusamossa.
Kirjallisen aloitteen puistojen lähentämiseen tähtäävien neuvottelujen aloittamisesta valtioiden välillä ovat allekirjoittaneet Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun luontopalveluiden aluejohtaja Arto Ahokumpu ja Paanajärven puiston johtaja Aleksander Bizhon.
Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun luontopalveluiden asiakaspalvelupäällikkö Kari Lahti kertoo, että aloite puistojen yhteistyön reippaasta lähentämisestä on saanut alkunsa Venäjän federaation suunnitelmista. Venäjä on kirjannut puistojen yhteistyön tiivistämisen kymmenvuotisohjelmaansa. Kari Lahden mukaan Venäjällä on vastaavaa yhteistyötä kansallispuistoissa Mongolian kanssa.
Oulangan ja Paanajärven puistojen yhteistyön tiivistämisellä ei tavoitella kuitenkaan pysyvää vapaata kulkua rajan yli. "Puistojen välillä kulkua voitaisiin helpottaa esimerkiksi muutamana päivänä vuodessa", Kari Lahti sanoi.
Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki pitää aloitetta puistojen tiiviimmästä yhteistyöstä mielenkiintoisena esityksenä, jota kannattaa selvitellä.
"No, se olisi varmasti houkutteleva mahdollisuus nimenomaan matkailun kannalta, mutta olen kiinnostunut selvittämään asiaa ensin Suomen oman rajavartioston kanssa ja pyytämään heidän arviotaan siitä, että minkälaiset mahdollisuudet tähän olisi erityisesti resurssikysymyksenä", Lehtomäki arvioi tiistaina Kostamuksessa.
Venäjä perusti virallisesti Paanajärven puiston 12 vuotta sitten. Metsähallitus on ollut tiiviisti mukana alusta saakka kehittämässä, konsultoimassa ja kouluttamassa venäläisiä. Yhteistyötä tehdään edelleen jatkuvasti ja uusiin projekteihin haetaan EU-rahoitusta.
Paanajärven puistokin
halutaan sertifioida
Oulangan kansallispuisto liitettiin muutama vuosi sitten sertifioinnin jälkeen eurooppalaiseen Pan Parks-verkkoon.
Kari Lahti kertoo, että Paanajärven puistolle on ryhdytty hakemaan vastaavaa sertifiointia. Arvioijat liikkuivat puistossa ensimmäisen kerran alkuvuodesta.
Sertifioinnissa tarkastetaan muun muassa luontoarvojen säilyminen ja kestävän luontomatkailun periaatteiden toteutuminen sekä yhteistyön toimivuus eri sidosryhmien kanssa.
"Luontoarvojen puolesta kriteerit täyttyvät mennen tullen, mutta matkailu on vielä lapsen kengissä Paanajärvellä", Kari Lahti sanoi.
Luonnon säilyminen on taattu rajan takana paremmin kuin suomalaisissa puistoissa. Esimerkiksi Paanajärvellä puistossa ei voi liikkua ilman opasta ja jokamiehen oikeuksia ei ole lainkaan.
Kansallispuiston
kävijämäärä vakiintunut
Huonon kulun vuoksi kävijämäärä on jämähtänyt 3 000-4 000:een vuodessa. Kari Lahden mukaan puistoon rakennetut 10 autiotupaa ovat kuitenkin olleet tänäkin kesänä kokonaan varattuja.
Pääjärvelle kaksi vuotta sitten valmistunut, uusimmalla tekniikalla varustettu luontokeskus ei ole muuttanut turistivirtoja.
Kävijöiden odotetaan lisääntyvän vasta sen jälkeen, kun rajaliikenne Kuusamosta vapautuu kansainväliselle liikenteelle. Viimeisimpien arvioiden mukaan Kuusamo-Suoperän raja-asema pitäisi valmistua 2 006.
Paanajärven kansallispuiston kalastusta muutettiin tänä kesänä siirtymällä niin sanottuun pyydystä ja vapauta-menetelmään (catch and release). Kalastustavassa pyydetyt kalat on laskettava takaisin vesistöön. Kalastajat olivat nyreissään uudistuksesta viime keväänä.
Kari Lahden mukaan tämän kesän kävijämäärään kalastussääntö ei ole kuitenkaan vaikuttanut.
Hänen mielestään puiston vetovoimaisuus pitäisikin painottua jatkossa enemmän luonnon tarjoamiin patikointi- ja virkistysmahdollisuuksiin kuin kalastukseen.