"Älä nyt kysele, tässä on tämmöinen venehomma kesken", Joni Kaikkonen sanoo kärsimättömästi. Samalla hän seuraa silmä kovana Ainolan puiston ankkalammikkoa, jossa keikkuu parikymmentä piharatamonlehtipurjeille varustettua kaarnavenettä.
"Tuo minun laiva meinaa ajautua rantaan", Joni selvittää. Hän tähtää kivellä kerran toisensa jälkeen, mutta laiva jatkaa matkaansa sitkeästi kohti kaislikkoa.
Myös Krista Sundqvistilla ja Iina Palokankaalla on ongelma: "Tämä käpylehmä ei halua veneeseen", tytöt kertovat.
"Ehkä se on merisairas", puistopeikko, siviiliammatiltaan tekstiilisuunnittelija Riitta Johanna Laitinen arvelee. Eräs toinen käpylehmä sen sijaan on jo melkein vastarannalla.
"Se etsii siellä aarretta", Iina keksii.
Myllyojan koulun kakkosluokan hikinen luokkahuone vaihtui yhdeksi iltapäivän tunniksi Ainolan puistoon, lasten ympäristötyöpajaan. Lapset tulivat puistoon rakentamaan peikolle talvimajaa ja nuotiopaikkaa. Palkinnoksi avusta puistopeikko opasti lapsia perinteisten lelujen, kaarnalaivan ja käpylehmän rakentamisessa.
Luonnosta luovuutta
Puistopeikon luona kylässä -lasten ympäristötyöpaja Taidemuseon, Oulun läänin taidetoimikunnan ja Proton, eli Pohjois-Suomen taideteollisteollisten suunnittelijoiden yhteistyössä toteuttama työpaja lapsille.
Amanuenssi Minna Elsilä alkoi kehitellä luontoteemaa Taidemuseon Maasta käsin -näyttelyn ympärille. Pajaan haluttiin liittää museon ympärillä sijaitseva puisto. Taideteollisen muotoilun läänintaiteilija Leena Isotalo keräsi työryhmään taiteilijoita Protosta.
Työpajan tarkoituksena on tutustuttaa lapsia luontoon ja antaa virikkeitä luonnonmateriaalien käytöstä. Samalla elvytetään lasten leluperinnettä.
"Luonnossa lapset saavat käyttää omaa mielikuvitustaan ja olla luovia", Elsilä sanoo. Hänen mielestään on tärkeää, että valmiiseen tottuneet nykylapset oppivat käyttämään mielikuvitustaan.
"Voi olla, että erityisesti kaupungeissa on vieraannuttu luonnosta ja vanhasta leluperinteestä. Minusta ei ole mitään esteitä siihen, etteivätkö lapset innostuisi vieläkin maanläheisistä leluista", Elsilä arvele.
Pajusta maja
Puistopeikon työpaja alkaa taidemuseolta, jossa lapset tutustuvat amanuenssi Elsilän johdolla Maasta käsin -näyttelyyn. Museolta polku sukeltaa metsän läpi puistopeikon majapaikkaan. Kuusen juurella Riitta Johanna Laitinen karhunpentu Helga näyttävät kuinka paju vääntyy majaksi.
Jere Partala, Joni Kaikkonen, Mikko Jokikokko, Markus Heikkala ja Tero Herranen eivät ole majantekopuuhissa ensimmäistä kertaa.
"Kotona olen tehnyt majaa puusta, ja tänään siihen laitetaan katto", Jere kertoo.
Myös lumimajat ja puuhun rakennetut majat kuuluvat poikien rakennushistoriaan. Paju sen sijaan ei ole rakennusmateriaalina ennestään tuttu. "Tämä on aika vaikeaa, kun pitää vetää niin kovasti", Joni irvistää.
Päiväkoti-ikäisille sekä ala-asteen 1. ja 2. luokan oppilaille tarkoitettu työpaja jatkuu Ainolassa tämän viikon. Elsilä on tyytyväinen pajan herättämään kiinnostukseen: kaikki ryhmät täyttyivät heti ilmoittautumisen alettua.