Pääkirjoitus

Puis­to­mie­len­osoi­tus pani Turkin se­kai­sin

Pienen joukon mielenilmauksesta alkaneet levottomuudet ovat edenneet kulovalkean tavoin ja kasvaneet tuhansia ihmisiä liikuttavaksi protestiksi Turkin hallitusta vastaan.

Pienen joukon mielenilmauksesta alkaneet levottomuudet ovat edenneet kulovalkean tavoin ja kasvaneet tuhansia ihmisiä liikuttavaksi protestiksi Turkin hallitusta vastaan.

Alkusysäyksen liikehdinnälle antanut mielenosoitus johtui siitä, että Turkin suurimman kaupungin Istanbulin Taksim-aukion lähellä oleva puisto aiottiin purkaa ostoskeskuksen tieltä.

Poliisi tyhjensi puiston mielenosoittajista kovin ottein. Tämä laukaisi protestiaallon, joka levisi Istanbulin lisäksi pääkaupunki Ankaraan sekä kymmeniin muihin kaupunkeihin.

Väkivaltaisiksi yltyneissä yhteenotoissa on loukkaantunut satoja ihmisiä, sekä mielenosoittajia että poliiseja. Kuolonuhreista ei ole tietoa. Ainakin 1 700 ihmistä kerrotaan pidätetyn kuulusteluja varten.

Protestiaallon levitessä mielenosoituksen kärki on suuntautunut yhä selkeämmin hallitusta ja sen takana olevaa hallitsevaa AKP-puoluetta vastaan.

Turkin  perustuslain mukaan valtio ja uskonto tulee pitää erillään. Iso osa turkkilaisista on muslimeja, silti maata kymmenen vuotta hallinneen pääministeri Recep Tayyip Erdoganin islamistiseen suuntaan viemä politiikka kohtaa kasvavaa tyytymättömyyttä.

Turkin levottomuuksissa on samanlaisia piirteitä kuin vuodenvaihteessa 2010–2011 Tunisiasta alkaneessa, arabikevääksi kutsutussa kansannousujen aallossa.

Pienestä mielenilmauksesta sysäyksen saaneen liikehdinnän taustalla on monenkirjava joukko hallitusta syystä tai toisesta arvostelevia kansalaisia.

Heitä ei välttämättä yhdistä mikään muun kuin hallituksen vastaisuus. Täysi arvoitus on, mihin tämä voi johtaa 80 miljoonan asukkaan Turkissa.