Jos joku Oulussa ei sattuisi tietämään, kuka on Atte Kalajoki, niin nyt kannattaa mennä kaupunginkirjaston lainausosastolle, jossa viisi seinäkettä ja seitsemän vitriiniä on valjastettu paljastamaan kaikki oleellinen asianomaisesta henkilöstä.
Kannattaa sinne toki mennä muidenkin, vaikkapa vain päivittämään tietonsa ja tajuamaan esimerkiksi sen, ettei tämä oululaisuuden ikoni aivan koko elämäänsä ole Oulussa viettänyt. Siitä on todisteena muun muassa 1930-lukuun keskittynyt vitriini, joka esittelee parikymppisen partiopukuisen Aten ällistyttäviä seikkailuja Campo Mussolini -nimisellä, fasistisessa Italiassa pidetyllä leirillä. Siitä hän on myöhemmin kirjoittanut Yli rajojen -kirjassaan.
Luppakorvakoiralta nimimerkki
Kamarineuvos ja kunniatohtori Atte Bernhard Kalajoki, alkujaan Calamnius, täyttää tänään, lauantaina 90 vuotta. Sen kunniaksi monipuolisen kulttuurivaikuttajan elämäntyötä valottava näyttely on koottu yhteistyössä päivänsankarin perheen kanssa, kertoi näyttelyä pystyttänyt kirjastonhoitaja Irma Kyrki.
Toistaiseksi näyttelyä ei uskalleta luvata verkkoon, sanoo Kyrki. Mutta se on auki pääkirjastossa Oulun päivään saakka niin kuin Etaksi jo vuonna 1989 valitun Atte Kalajoen tapauksessa sopiikin. Niinpä aina arkistonsa järjestyksessä pitäneeseen Atteen, joka ei elämässään ole joutunut juurikaan muuttamaan eikä ainakaan muuttojen takia papereitaan hävittämään, pääsee tutustumaan kutakuinkin perusteellisesti dokumenttien valossa.
Panu Puistolan poika on nimenä näyttelyllä, joka kattaa oululaista kulttuurihistoriaa ensimmäisen maailmansodan syttymisvuodesta ja Aten syntymävuodesta 1914 lähtien.
Puistola on Oulun keskustassa sijaitseva vaaleanpunainen talo, jonka pitkäaikaisin asukas Kalajoki on. Mutta tärkeä on myös kesäpaikka Käpylä Oulunsalon Varjakassa, jossa Atte Kalajoki on viettänyt useimmat elämänsä kesät. Huvila on ollut suvulla vuodesta 1915 alkaen. "Täydellinen paikka kirjoittamisharrastukselle", todetaan näyttelyseinäkkeessä.
Panu, joka esiintyy näyttelyn nimessä, on eräs Atte Kalajoen nimimerkeistä. Sen synty selitetään kahdella mahdollisuudella: joko Juhani Ahon kirjasta saadulla tai sitten sillä, että journalistina vuosikymmenet työskennellyt Kalajoki näki toimituksen ikkunan takana jatkuvasti naapurin luppakorvaisen Panu-koiran, josta nimi myös saattoi syntyä. Kalajoki itse tarjoaa molempia vaihtoehtoja.
Paavo Nurmi laati huoneentaulun
W.Dufva on valokuvannut vanhimman näyttelykuvan. Ateljeekuvassa seisoo juuri kävelemään oppinut vauvakauluksinen, mekkoon sonnustautunut Atte valkean pinnatuolin selkänojasta pidellen. Se onkin ainoa kuva, jota ei pysty tunnistamaan samaksi henkilöksi kuin on tänään 90 täyttävä kamarineuvos ja kunniatohtori. Sen verran hän on vuosikymmenten saatossa muuttunut.
Nuoruuden sporttisista kuvistakin kamarineuvoksen helposti tunnistaa. Niiden tueksi on kiinnitetty Paavo Nurmen laatimat "muutamat yleiset ohjeet juoksijoille", joita Atte Kalajoki piti vuosikymmenet huoneentauluinaan kirjoituspöytänsä yläpuolella. Järkevän juoksijan ohjeita hän taisi tarvita muun muassa sotavuosina joutuessaan Mikkelin päämajaan "ylipäällikön varjoksi". Turvamieheksi, sanotaan varmaankin tänään.
Kulttuurilehti Kaltio
ja Oulu-seura
Kalajoki on kirjoittanut toistakymmentä teosta, valtaosaltaan oululaisaiheista.
Nämä teokset leimaavat vitriinejä, joissa on kussakin selvä teema. Kaksi laitimmaista pelkistyvät juuri niihin asioihin lehtimiehen ja kirjailijan elämästä, josta nykyoululaiset Kalajoen parhaiten tuntevat: Kaltioon ja taisteluun vanhan Oulun puolesta. Jälkimmäisessä näkyvinä Kalajokeen liittyvinä yhteisöinä ovat olleet ensin Merikoskikerho ja myöhemmin Oulu-seura.
Sotien jälkeen perustettiin yhä voimissaan oleva kulttuurilehti Kaltio, jonka kaikkiin vaiheisiin Atte Kalajoki on liittynyt. Niinpä näytteitä riittää vuosikertakaupalla.
Lisäksi esillä on jo ammoin edesmenneen, kulttuurilehdeksi lähinnä luokitellun Kuvan hykerryttävän mielenkiintoinen sivu.
Se paljastaa, että Atte kumppaneineen on jo vuoden 1945 lopussa järjestänyt tilaisuuden, jossa on pohdittu ikuista kysymystä, onko Oulu kulttuurikaupunki. Kuvareportaasi tästä tilaisuudesta ennätti vuoden 1946 Kuvan ensimmäiseen numeroon, jossa se otsikossaan tiedustelikin: Onko Oulu kulttuurikaupunki?
Panu Puistolan poika -näyttely avoinna Oulun pääkirjaston lainausosastolla Oulun päivään saakka.