Vuosikymmenet suomalaiset ovat ruoskineet itseään kamalasta alkoholikulttuurista ja ylenpalttisesta ryyppäämisestä. Ihanteena on pidetty "eurooppalaista juomatapaa", joka ainakin haavemaailmassa tarkoittaa klubitakkiin sonnustautunutta miestä siemailemassa gin tonicia tai paria lasillista punaviiniä hienostuneessa seurassa. Mutta ei missään tapauksessa humalahakuista juomista, joka on liitetty suomalaiseen ilonpitoon.
Turussa järjestetty Botellòn-tapahtuma murskaa osaltaan eurooppalaisen kohtuujuomisen kuvaa. Espanjasta alkunsa saaneen Botellònin päätavoite on kerääntyä joukolla yhteen paikkaan juomaan. Niin tehtiin Turussakin. Juhlan saldo: kaksi raiskausta, tappeluita ja ennen näkemätön siivo tapahtumapaikalla Kupittaan puistossa.
Poliisin kannalta juhlan tekee ongelmalliseksi se, että sille on vaikea keksiä järjestäjää. Kehotus saapua Kupittaalle kiersi sosiaalisessa mediassa. Eikä kokoontumista oikein kieltääkään voi. Kyse on kuitenkin perusoikeudesta. Jokainen paikalle tullut vastasi itse itsestään.
Jotakin tälle ilmiölle on kuitenkin tehtävä. Ei voi olla niin, että kokoontumisvapauden suojassa voi rauhassa ja tukevassa humalassa tärvellä yhteistä omaisuutta tai vahingoittaa toisia. Ja vielä tätäkin ikävämpää on, että kun tieto Botellònin järjestämisestä tuli julkisuuteen, jo ennalta tiedettiin tapahtuman aiheuttavan poliisille kosolti päänvaivaa.
Näissä ryyppyjuhlissa ei ole mitään puolusteltavaa. Niihin ei mennä vain tapaamaan kavereita ja nauttimaan Suomen suvesta. Pääasia on juominen, riehuminen, rikkominen ja sotkeminen. Kai ne riittävät perusteeksi estää kokoontuminen, olipa maassa kokoontumisvapaus tai ei.