Helsinki Alle 18-vuotiaiden huumausaineiden käyttörikoksiin syyllistyneiden nuorten puhuttelusta on poliisiylijohtaja Reijo Naulapään mukaan saatu niin erinomaisia kokemuksia, että hän ottaisi kokeiluun mukaan myös vähäisemmät omaisuus- ja pahoinpitelyrikokset. Valtakunnansyyttäjänviraston suorittamassa kyselyn mukaan puhutteluja järjesti viime vuonna 40 syyttäjäyksikköä ja tapauksia oli alkuvuonna kaikkiaan 125.
"Kun vankila tai sen uhka ei tunnu olevan tarpeeksi tehokas pelote ja toisaalta osa nuorista sortuu jatkuvasti rikoksiin, voisi nopea asiaan puuttuminen, asian nopea käsittely ja sitä heti seuraava puhuttelu olla järkevä vaihtoehto myös omaisuus- ja pahoinpitelyrikosten osalta", arvioi Reijo Naulapää.
Muutamat syyttäjät kaipaavat kyselyn mukaan ohjeistusta siitä, mitä asioita ja millä tavoin puhuttelussa tulisi ottaa esille. Tähän saakka käytäntö on vaihdellut huomattavasti eri puolella Suomea. Joillakin paikkakunnilla niitä on vetänyt poliisi, useimmilla syyttäjä ja ainakin yhdessä toiminnasta on vastannut poliisilaitoksen yhteydessä toimiva sosiaalityöntekijä. 29 syyttäjää ilmoitti päätyneensä poikkeuksetta syyttämättäjättämispäätökseen, kun puhuttelu onnistuu. Hoitoonohjaus toimii 89 prosentissa puhuttelun omaksuneista 62 yksiköstä.
Ongelmana on ollut joillakin paikkakunnilla pitkät etäisyydet, vanhempien vähäinen kiinnostus tapahtumaa kohtaan ja yhdessä paikassa sosiaalityöntekijä on kieltäytynyt yhteistyöstä työruuhkiinsa vedoten.
"Paras tulos saavutetaan, kun koko ketju toimii nopeasti ja määrätietoisesti ja pidetään kiinni tiukoista määräajoista. On syytä muistaa, että valtaosa nuorista ei syyllisty mihinkään rikoksiin ja tämä pieni vähemmistö on vain laajentanut toimintaansa, koska asioihin ei ole puututtu tarpeeksi ajoissa. Seurantajärjestelmässä on ollut mätää, koska juttuja on saanut tehdä lähes mielimäärin putkeen", painottaa Naulapää.
Törkeimmät rikosputket ovat sisältäneet muun muassa 180 automurtoa ja useita kymmeniä pieniä varkausrikoksia.
Tiukempi ote purrut
Poliisi on Reijo Naulapään mukaan ajautunut myös nuorisorikollisuuden kanssa pahasti puun ja kuoren väliin, koska sen mahdollisuudet suorittaa ennalta ehkäisevää työtä on käytännössä nollattu. Koulujen ja päiväkotien laillisuuskasvatukseen ei ole monissa kihlakunnissa osoittaa minkäänlaisia voimavaroja ja koko kihlakunnan laajalla alueella saattaa olla iltaisin ja viikonloppuisin kerrallaan vain yksi partio, joka paahtaa hälytyksestä toiseen.
"Nuorisopoliisityöstä ja laillisuuskasvatuksesta on jouduttu lipeämään myös sen vuoksi, että varat ovat huvenneet poliisin lisäksi myös kunnilta. Sosiaalityöntekijät poliisilaitoksilla ovat erinomainen asia. Heitä pitäisi saada lisää, sillä esimerkiksi Järvenpään kahdesta sosiaalityöntekijästä on pelkästään hyvää sanottavana", Naulapää sanailee.
Poliisi on kuitenkin onnistunut joillakin paikkakunnilla tiukentamaan otettaan ja saanut etenkin tiimityöskentelyllä erinomaisia tuloksia aikaan. Esimerkiksi Oulussa on Reijo Naulapään mukaan kohennettu surkeita autorikosten selvitysprosentteja tuntuvasti tiimityöllä. Hän myös odottaa, että tiimejä ei selvitysprosenttien pysyvän putoamisen jälkeen kuopattaisi kokonaan, vaan säätyvä työaika ohjattaisiin mahdollisuuksien mukaan ennalta ehkäisevään työhön.
"Aikaisempien vuosikymmenten aikana annettiin perheissä ehkä liikaa lapsille vapauksia. Lisäksi syrjäytyneiden nuorten ongelmat ovat suuria ja asiantuntijoiden mukaan huumekiintiömme ei ole vielä täynnä. Tästä kokonaisuudesta syntyy vain lisää ongelmia, jos me viranomaiset emme kykene aiempaa tehokkaampaan yhteistyöhön ja koko ketju toimi tehokkaasti ja saumattomasti", sanoo Reijo Naulapää.
Poliisin osalta työn onnistuminen edellyttää henkilökunnan lukumäärän pitämistä vähintään nykyisenlaisena, mikä Naulapään mukaan luvataan uuden hallituksen ohjelmassa. Muissa Pohjoismaissa poliisien määrää on lisätty kaiken aikaa ja Suomen vaje suhteessa keskimääräiseen Pohjoismaiseen tasoon on vajonnut jo yli tuhannen viran. Se on paljon, kun koko Suomen poliisikunnan vahvuus on nyt vajaat 8 000 virkaa.