Yhteistyö norjalaisten kanssa Kuolan alueen ja Venäjän suuntaan oli ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen Kirkkoniemeen ja Tromsaan suuntautuneen vierailun keskeinen tavoite. Suomalaiset jäivät pahasti junasta Pohjois-Norjan rannikolla sijaitsevaa Snöhvitin kaasukenttää rakennettaessa. Vain yksi torniolainen yritys ehti mukaan.
Shtokmanin valtaisaa kaasukenttää Venäjän alueella Barentsin merellä hyödynnettäessä ei pidä myöhästyä jo lähdössä. Ennakointi on viisaampaa.
Yhteistyö norjalaisten kanssa on tärkeää jo siksi, että heillä on mittava kokemus pohjoisilta kaasukentiltä. Lisäksi suomalaisyritykset ovat Venäjän mittakaavassa pieniä. Yhteistyötä tehden saadaan voimaa vastata Shtokmanin kentällä odottaviin valtaviin haasteisiin.
Norjan kanssa on tehty taloudellista yhteistyötä yllättävän vähän. Edellytyksiä naapurin kanssa toimimiseen pitäisi sentään olla. Norjalaisten asenteetkin ovat ilmeisen myönteisiä, luonnehtihan ulkoministeri Jonas Gahr Støre Väyrystä koko pohjoisen yhteistyön isäksi ja mestariksi. Vaikka sanoissa oli tietysti mukana vieraskoreutta, lausunto kertoi myös arvostuksesta.
Taloudellisia mahdollisuuksia on jäänyt pohjoisilla alueilla käyttämättä väärien ja vähättelevien asenteiden takia, mutta myös käytännön esteiden vuoksi. Barentsin alueen kulkuyhteydet ovat kohtuuttoman kehnoja.
Väyrynen ottikin Tromsan yliopistolla suomalais-norjalaisessa liikemiestapaamisessa esiin jo 1970-luvun alussa tekemänsä ehdotuksen rautatieyhteyden rakentamisesta Kolarista Norjaan.
Ajatus oli silloin aikaansa edellä, mutta on hyvä myös miettiä, kuinka moni suomalainen yritys olisikaan voinut olla mukana Norjan energiantuotantoa rakennettaessa, jos rautatieyhteys olisi ollut käytettävissä. Vieläkään ei ole myöhäistä.
Radasta voisi todellakin tulla osa Narvikista alkavaa Barents-linkkiä.
Rautateiden rakentaminen vie kuitenkin tunnetusti aikaa jo vaativan suunnittelun takia. Tieyhteyksiä Norjaan sentään on jo, mutta niidenkään kunnossa ei ole kehumista. Kuten Väyrynen muistutti, Suomessa on tehty päätös parantaa Karesuvannosta Kilpisjärven kautta Tromsaan vievää tietä vuoden 2011 jälkeen 50 miljoonalla eurolla.
On syytä miettiä, pitäisikö hanketta nopeuttaa. Silloin myös norjalaiset voisivat innostua omalla puolellaan samaan.
Raskas liikenne tarvitsee tietä, mutta sen kehno kunto vaikeuttaa liikennöintiä.