Ministerit ja virkamiehet eivät syyllistyneet laittomuuksiin Soneran umts-kauppoja koskevassa päätöksenteossa. Liiketaloudellinen tarkoituksenmukaisuus on kuitenkin täysin eri asia.
Oikeuskansleri Paavo Nikulan Sonera-selvityksen tulos, puhtaat paperit kaikille, ei ollut yllätys. Eduskunnan talousvaliokunnan käsittelystä on jo selvinnyt, etteivät valtioneuvosto tai sen jäsenet osallistuneet Soneran umts-kauppoja koskevaan päätöksentekoon. Soneran hallitus ei myöskään kysynyt erikseen valtio-omistajan lupaa.
Nikulan yhteenveto oli yksiselitteinen: ministerit ja liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet eivät rikkoneet virkavelvollisuuksiaan tai toimineet lainvastaiset. Umts-lupakaupoista ei keskustelu hallituksessa epävirallisesti eikä myöskään hallituksen ja Soneran edustajien kesken. Puuttuminen yhtiön hallitukselle kuuluvaan päätösvaltaan muuten kuin yhtiökokouksen kautta olisi ollut Nikulan mukaan osakeyhtiölain vastaista. Samalla valtiovalta olisi joutunut sisäpiiriläiseksi ja se olisi estänyt valtiota käymästä täysimääräisesti kauppaa Soneran osakkeilla.
Toisaalta säädökset eivät olisi estäneet sitä, että ministerit olisivat käsitelleet asiaa omassa piirissään puuttumatta kuitenkaan suorin ohjein ja määräyksin yhtiön päätöksentekoon. Tämä maininta on hallituksen kannalta poliittisesti hankala.
Yrityksen suuromistaja voi saattaa tahtonsa yhtiön hallituksen tietoon ilman yhtiökokoustakin. Valtio omistajana ei ole poikkeus. Tällöin olisi kuitenkin voitu heikentää Soneran kurssikehitystä, joka vuonna 2000 hipoi pilviä. Oikeuskanslerin tiedotustilaisuudessa kävi selville, miten tiukasti pörssiyhtiöissä on noudatettava arvopaperi- ja osakeyhtiölakia. Ne ovat ensisijaisia myös Soneran hallituksessa istuville virkamiehille, joiden kuitenkin pitäisi olla myös lojaaleja ministeriölleen ja valtiolle.
Nikula antoikin ymmärtää, että virkamiesten edustus valtionyhtiöiden hallituksissa on ongelmallista. Mitään neuvoja Nikula ei halunnut antaa. Valtiota yhtiöiden hallituksissa voisivat edustaa ministerit tai kansanedustajat. Se loisi kuitenkin omat ongelmansa, sillä samalla poliittiset päättäjät tekisivät itsestään sisäpiiriläisiä ja saattaisivat itsensä taloudelliseen vastuuseen tehdyistä päätöksistä.
Oikeuskanslerin selvityksen jälkeen kannattaakin miettiä, olisiko valtion viisasta luopua pörssiyhtiöiden omistuksista ja keskittyä vain omistamiinsa liikelaitoksiin. Nyt valtion omistajuus herättää hämminkiä ja kysymyksiä myös niissä maissa, joissa valtionyhtiöt toimivat. Pörssiyhtiössä valtio ei myöskään voi toteuttaa yhteiskunnallista vastuuta, työllisyyttä ja aluepolitiikkaa.
Poliitikot eivät tietenkään mielellään luovu yhteiskunnallisista omistuksista, ne kun takaavat monelle mukavat lisätulot. Mutta päättäjät voivat muuttua - joskus tulevaisuudessa.
Eduskunnan Sonera-käsittelylle Nikulan oma-aloitteinen selvitys antaa tukevan selkänojan. Hallitus ja virkamiehet eivät ole rikkoneet lakia. Toinen asia on, millainen arvosana annetaan Soneran päästrategiasta eli kansainvälistymisestä. Vaikka päävastuun Soneran umts-sijoitusten epäonnistumisesta kantavat toimiva johto ja yhtiön hallitus, valtio olisi voinut turvautua jämäkämmin omistajaohjaukseen. Ehkäpä vahingot olisivat jääneet silloin pienemmiksi.
Soneran osakkeita olisi niin ikään pitänyt myydä paljon tapahtunutta enemmän silloin, kun niistä sai kovan hinnan. Sekään ei kuitenkaan eduskunnan enemmistölle sopinut.