Hampaat pestään aamuin illoin. Sen me opimme jo lapsena. Ja hammastahnaa laitetaan niin, että suuhun jää raikas olo.
Entäs sitten, kun tahna polttelee ja kirvelee? Voiko suu ärsyyntyä hammastahnasta?
– Kyllä, osalle ihmisistä tahnat voivat aiheuttaa ärsytysreaktioita. Niiden jäljittäminen pelkästään hammastahnaan on kuitenkin hankalaa, sillä samoja ainesosia voi saada myös elintarvikkeisiin lisätyistä maku- ja väriaineista ja kosmetiikkatuotteista, erikoishammaslääkäri ja lehtori Merja Laine Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta sanoo.
Natriumlauryylisulfaatti on aine, jota kannattaa välttää, jos kärsii aftoista ja muista suun haavaumista. Se voi pahentaa tilannetta.
– Silloin on syytä valita hammastahna, jossa tätä ainesosaa ei ole, Laine neuvoo.
Jos suu on kovin kuiva, ei ehkä pysty käyttämään perushammastahnoja ollenkaan. Ne ovat liian voimakkaita. Tarjolla on myös kuivalle suulle tarkoitettuja tahnoja.
– Ne ovat herkästi reagoivillekin parhaita, sillä niissä on minimoitu ärsytystä aiheuttavat ainesosat.
Myös perustahnoja löytyy ilman natriumlauryylisulfaattia. Tuoteselosteita tutkiessa kannattaa huomioida, että pakkauksen kyljessä aine on aina nimellä sodium lauryl sulfate.
Entä jos luopuisi tahnasta kokonaan ja pesisi hampaat vain harjalla ja vedellä?
– En suosittele. Hampaat toki voi saada puhtaaksi ilman tahnaa, mutta tuolloin hampaan pinnalle ei saada fluoridia, Merja Laine sanoo.
Laineen mukaan aikuisten hammastahnalle kaikkein tärkeintä on riittävä fluoridin määrä. Lisäksi tahna saa lievästi hangata, jotta hampaan pinta puhdistuu. Liian hankaava tahna kuitenkin kuluttaa hammasta.
Fluoridi suojaa hammaskiillettä bakteerien aiheuttamalta kiilteen liukenemiselta. Se myös korjaa hampaan pinnassa kohtia, joista mineraaleja on jo liuennut.
– Fluoridi vaikuttaa paikallisesti. Hammastahna on siis tehokkain tapa saada hampaiden tarvitsema fluoridi hampaiden pinnalle. Nykyinen elämäntapamme on sellainen, että hampaiden hoidossa tarvitaan fluoridin apua.
Fluoridia ei tarvitse pelätä allergian tai ärsytyksen aiheuttajana. Myöskään hiovien aineiden ei tiedetä aiheuttavan allergioita, sanoo Sanna Virtanen Allergia- ja astmaliitosta.
Sen sijaan hammastahnojen maku- ja tuoksuaineissa allergeenit ovat yleisiä. Samat aineet saattavat ärsyttää limakalvoja, vaikkei varsinaista allergiaa olisikaan.
– Hammastahnoissa yleensä käytettävät eugenoli, sinnamaali ja karvoni ovat aineita, joiden tiedetään olevan allergeeneja, Sanna Virtanen sanoo.
Eugenoli on neilikkaöljyn ainesosa, sinnamaali kanelin aromiaine ja karvonia on monissa eteerisissä öljyissä.
Myös makuaineena käytettävässä piparminttuöljyssä on allergiaa aiheuttavia ainesosia. Herkistäviä ainesosia ja mahdollisia allergeeneja löytyy myös valkaisuaineista ja säilöntäaineista.
– Vetyperoksidi voi aiheuttaa ärsytystä. Säilöntäaineena käytetyt parabeenit voivat aiheuttaa joillekin ärsytystä ja allergiaa. Tosin parabeenien aiheuttamat allergiat eivät ole yleisiä.
Parabeenit ovat tavallisia voiteissa ja muissa kosmetiikkatuotteissa, hammastahnoissa niitä käytetään vähemmän. Säilöntäaineiden on tarkoitus taata turvallinen tuote käyttäjälle estämällä limakalvolle ja rikkinäiselle iholle haitallisen mikrobikasvuston syntyä hammastahnassa.
Mitä Sanna Virtanen ja Merja Laine itse katsovat tahnatuubia valitessaan?
– Minä tarkistan tuoteselosteen pituuden. Mitä lyhyempi se on, sitä parempi, Sanna Virtanen sanoo.
Merja Laine valitsee tahnan, jossa on 0,15 prosenttia fluoridia.
– Vaahtoon on totuttu, mutta ilman sitäkin pärjää.
Mistä hammastahna on tehty?
Vaahtoavat aineet
Hammastahnaan lisätään vaahtoamista edistäviä aineita, koska vaahto kuljettaa tahnaa myös hammasväleihin, joihin harja ei ulotu. Tavallisin vaahtoava aine on natriumlauryylisulfaatti. Markkinoilla on myös vaahtoamattomia tahnoja.
Maku- ja väriaineet
sekä hajusteet
Lähes kaikissa tahnoissa on sekä maku- että väriaineita. Makua antava aine on usein merkitty tahnaan aroma-termillä.
Kosmetiikka-asetus velvoittaa ilmoittamaan tuotteessa olevat hajusteainesosat, jotka on todettu allergiaa aiheuttaviksi. Näitä ainesosia on 26 kappaletta. Lista löytyy muun muassa Tukesin sivuilta.
Säilöntäaineet
Säilöntäaineet ehkäisevät bakteerien tai muiden mikrobien kasvua hammastahnassa. Säilöntäaineita ovat esimerkiksi erilaiset bentsoehapot.
Käytännössä säilöntäaineen tarve on tahnassa vähäinen, sillä esimerkiksi tahnoissa yleisesti käytetty sorbitoli toimii säilöntäaineen tavoin.
Kosteuttavat ainesosat
Kosteuttavien ainesosien tehtävä on estää tahnaa kuivumasta. Ne myös pitävät tahnan kiiltävänä, pehmeänä ja helposti puristettavana. Kosteuttavia ainesosia ovat esimerkiksi betaiini, glyseroli ja propyleeniglykoli sekä sorbitoli.
Valkaisuaineet
Vetyperoksidia saa olla käsikauppatuotteissa vain 0,1 prosenttia, mikä ei käytännössä riitä kunnolliseen valkaisemiseen. Tahnoissa on sen sijaan vaalentavia ainesosia, jotka joko tuottavat vaaleamman efektin tai puhdistavat hampaista värjäymiä tai tummentumia.
Hiovat aineet
Hiovina ainesosina tahnoissa käytetään kalsiumkarbonaatteja, fosfaattisuoloja tai hydrotoitua silikaa. Nämä auttavat mekaanisesti irrottamaan likaa ja värjäymiä hampaan pinnasta.
Fluoridiyhdisteet
Fluoridia pitää olla riittävästi. Tämä tarkoittaa aikuisten tahnassa, että tuubissa lukee 1 450–1 500 ppm. Se riittää aikuiselle, jolla ei ole reikiintymisongelmaa.
Koostumukseen
liittyvät aineet
Jotta tahna on helposti
käytettävää, siihen lisätään sakeutusaineita. Näitä ovat muun muassa selluloosakumi ja ksantaanikumi.
Nämä aiheuttavat
allergiaa tai ärsytystä
Suluissa on aineen INCI-nimi, jolla se on merkitty tahnan tuoteselosteeseen:
Natriumlauryylisulfaatti (sodium lauryl sulfate)
Eugenoli (Eugenol)
Sinnamaali (Cinnamal)
Mentoli (Menthol)
Piparminttuöljy (Mentha piperita oil)
Vetyperoksidi
(hydrogen peroxide)
Lähteet: Teknokemian yhdistys, Unilever, Allergia- ja astmaliitto