Tornio
Torniolaisen Arctichrome Production Oy:n pääomistaja, toimitusjohtaja ja suunnittelija Eero Hyrkäs ottaa rauhallisesti, vaikka viikonvaihteen tuomisina Etelä-Afrikasta on kansainvälisen terästuotekilpailun voitto.
"Yhdeksän vuoden taistelu on opettanut, etteivät jalat nouse ilmaan eikä pää pyöri pilvissä. Arki pitää nöyränä", Hyrkäs tuumaa ja lisää, että kysymys on yhdestä virstanpylväästä pitkällä tiellä.
Ruostumattomasta teräksestä korkealaatuisia design-tuotteita valmistavalle yritykselle on viime vuosina alkanut tippua kunniaa ja mainetta: Kaksi vuotta sitten tuli kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämä Kultainen avain, vuosi sitten Hyrkkään muotoilu oli voittoisasti esillä Lontoon kansainvälisessä näyttelyssä ja tänä vuonna Pro Finnish Design -näyttelyssä.
Mutta Etelä-Afrikan voittoisa kilpailu raivaa aivan uusia näkymiä markkinoinnillisesti ja yhteistyön suhteen. Stainless Steel Awards 2002 -kilpailu on yksi maailman merkittävimmistä ruostumattoman teräksen tuotekilpailuista. Arctichrome menestyi Product Development -kategoriassa Chic-astiasarjallaan, johon kuuluu toistakymmentä tuotetta. Sarjassa oli reilut 20 kilpailijaa ja torniolaisyritys oli ainoa eurooppalainen, joka selvisi kolmen joukkoon loppukilpailuun.
Ruostumaton
hylkii rönsyjä
Tuomaristo oli yllättynyt ja otettu Hyrkkään skandinaavisesta muotokielestä, tyylistä ja teknisestä osaamisesta. Pohjoismaisen muotoilun avainasioita ovat selkeys ja puhdaslinjaisuus, joita myös Hyrkäs on hionut Arctichromen perustamisesta, vuodesta 1994 lähtien.
"Olen hakenut koko ajan omaa linjaani ja viime vuosina muotokieli on selkiytynyt. Se myös näkyy tuotesarjoissa", hän kertoo.
Hyrkkään mielestä ruostumattoman teräksen muotoiluun eivät sovellu krumeluurit ja ylimääräiset rönsyt. Jaloteräs vaatii nykyaikaisen ja tyylipuhtaan otteen. Myös itse materiaali sanelee muotoilijalleen tietyt reunaehdot.
"Ruostumaton teräs on melko haasteellinen materiaali. Siinä on paljon ongelmia, joita ei tule vastaan mustan teräksen työstämisessä. Minäkin olen maksanut kalliit oppirahat."
Jaloteräksen jatkojalostamisen vaikeus näkyy myös siinä, että valtavaksi integraatiksi paisuneen Tornion terästehtaan ympärille ei ole syntynyt tähän mennessä kuin kymmenkunta jatkojalostajaa, uutterista projekteista huolimatta. Nyt Tornioon rakennellaan tuotantostudiota, joka on luomassa aivan uudet valmiudet jatkojalostukselle.
"Tuotantostudion perusajatus on hyvä, sillä se mahdollistaa nollasarjojen tekemisen ja teknologian testaamisen isommille sarjoille. Tuotantoa on saatava enemmän teolliseen suuntaan", Hyrkäs huomauttaa.
Muodon ja laadun
kokonaispaketti
Tällä hetkellä seitsemän henkilöä työllistävä yritys tähtää vakaasti maailmalle ja sinne lähtö edellyttää suurempia sarjoja. Massatuotanto ei kuitenkaan ole tavoitteena, vaan brandin luominen, jonka ytimeen on paketoitu muodon ja laadun liitto.
"Tulemme pyrkimään tuhansien kappaleiden sarjoihin, mutta vain muutamissa tuotteissa. Valmistustekniikka hajoaisi muutoin liian pirstaleiseksi", Hyrkäs kertoo.
Hän tietää, että matka maailmalle on valtavan työn takana, vaikka tuotteiden taso kestääkin kansainvälisen vertailun. Etelä-Afrikan voitto avaa tosin hyvän mahdollisuuden muotoilualan yhteistyölle; itse asiassa eteläarfikkalaiset houkuttelivat Hyrkästä jo jäämään Afrikkaan työskentelemään.
Vientiponnistelujen taustalta löytyy oleellisena lenkkinä oululainen sijoittaja Veikko Lesonen, joka on myös yrityksen suuria omistajia. Arctichrome Production on yksi Lesosen HeadTeamin vientimarkkinointiyrityksistä. Vientiä vetää Mika Wilska Head Corporate Advisor Gmbh:n Saksan yksiköstä.
Eero Hyrkkäällä on konepajatausta ja juuret tornionlaaksolaisessa seppäkulttuurissa. Koneteknikko teki pitkään konepajahommia ja kiersi asennustöissä ennen kuin päätyi oman firman perustamiseen.
"Olen ollut teräksen kanssa tekemisissä yli 30 vuotta ja aina halunnut luoda jotakin uutta. Vuonna 1994 oli sopiva sauma aloittaa yrittäjyys."
Nyt tähtäin on korkealla, mutta "sen kanssa ei passaa hötkyillä", hän muistuttaa.