Junioreiden yleisurheilun MM-kisat Puolan Bydgosczczissa
8.-13. heinäkuuta.
"Tavoitteenani on SM-kulta aikuisissa kymmenen vuoden päästä", täräytti 15-vuotias Kuivasjärven Auran kuulalupaus Henri Pakisjärvi nuorten piirinmestaruuskisoissa Raatissa. Tuolloin elettiin vuonna 2004.
Neljässä vuodessa nuoresta kuulalupauksesta on tullut 19-vuotias kansallisen tason kovakuntoinen kuulantyöntäjä. Neljän vuoden takaiset lehdessä lausutut tavoitteet pistävät hymyilyttämään.
"Saattaa se kulta tulla aiemminkin. Sanotaan kolmen, neljän vuoden kuluessa", Pakisjärvi sanoo astellessaan taas Raatin kuluneen kuularingin ääreen.
Viimeiset harjoitukset ennen tiistaina 8. heinäkuuta Puolassa Bydgosczczissa alkavia nuorten MM-kisoja ovat käsillä. Pakisjärvi on rennon luottavainen kisojen aattona. Luottamusta lisää hurja, mutta tasainen tuloskunto: Pakisjärvi on työntänyt tällä kaudella neljissä kisoissa yli 19 metriä. Huonoimmillaankin kuula on lentänyt 17,70 metriä.
Tulosten vakuuttavuutta lisää se, että Pakisjärvi vaihtoi tyyliä pakittamisesta pyörähdykseen vasta viime syksynä.
Tyylin vaihdon onnistuminen on näkynyt kuluvan kesän tuloksissa. Oma ennätys on parantunut reippaasti ja on nyt 19,38 metriä.
"On se vähän itsenikin yllättänyt, koska tavoitteena oli 18 metrin ylitys vuoden kuluessa", Pakisjärvi myhäilee.
Puolan-reissulle lisäpontta antaa viime vuoden mönkään menneet EM-kisat Hollannissa. Pakisjärvi lähti ensimmäisiin arvokisoihinsa suurin odotuksin, mutta ikävä vatsatauti pilasi kisat.
"Onneksi nyt oma kilpailu on heti ensimmäisenä päivänä, niin toivon mukaan pysyy terveenä siihen asti."
Pakisjärvellä on selvät sävelet, miten arvokisoissa päästään huippuvireeseen. "Isoissa kisoissa pitää tsempata omaa vuoroa odottaessa. Pitää kävellä, puhista ja äristä. Niin tsemppasin itseäni Mannheimissa, ja se onnistui", Pakisjärvi kertoo.
Saksan Mannheimissa pidetyissä kisoissa juhannuksen alla Pakisjärvi puhisi kuulan tulokseen 19.31. Viisi päivää myöhemmin vähän lisää ärinää, ja kuula lensi vielä seitsemän senttiä pidemmälle uuteen ennätykseen.
Tavoitteet Puolaan on mietitty. "Reilu 19 metriä riittää finaaliin. Jos työnnän omalla tasolla, se riittää. Finaalissa voi sitten ottaa jo riskillä. Varmasti minulla, valmentajalla ja kaikilla on mielessä 20 metrin ylitys", Pakisjärvi pohtii.
Yksi voitto on tähän asti ylitse muiden. "Makein voitto oli 17-vuotiaiden maaottelu Göteborgissa, kun viimeisellä työnnöllä voitin ruotsalaisen ja työnsin oman ennätyksen."
Onnistuminen parasta
Rauhallinen, isokokoinen Pakisjärvi on kuulantyöntäjän perikuva. "Luontaiset ominaisuudet sopivat lajiin. Räjähtävää voimaa ja nopeutta sekä ketteryyttä löytyy", mies itse tuumii.
"Mukavinta on, kun isossa kisassa kuula lähtee kädestä hyvin. Siitä tulee sellainen adrenaliinihumala, että ei sen parempaa. Urheilussa parasta on onnistuminen. Se on parasta myös elämässä", Pakisjärvi sanoo."
Pakisjärven valmennus hoituu suurelta osin etätöinä. Valmentaja Hannu Heikkilä asuu Pellossa, joten joka treeniin ei yhdessä mennä. Oulussa Pakisjärvi ottaa harjoitukset videolle ja lähettää ne netin kautta valmentajalle. Valmentajan luo Pakisjärvi menee vähintään kerran parissa viikossa.
"Onneksi kuulantyöntöä voi harjoitella melkein missä vain. Ei tarvita kuin puntteja ja kuularinki."
Vaikka Pakisjärvi on uuden tyylin ja valmentajan myötä päässyt menestyksen makuun, ei häviäminenkään ole vierasta. Vielä pari vuotta sitten myös Puolaan MM-kisoihin lähtevä Niko Hauhia oli ylivoimainen kilpakumppani. Nyt osat ovat vaihtuneet. "Oli varmasti hyvä, että silloin opin, miltä tuntuu hävitä. Asiat voisivat olla toisin, jos niin ei olisi käynyt."
Yhdeksät kirjoitukset
Kuularingin ulkopuolella Pakisjärvi on kuin kuka tahansa syksyn ylioppilaskirjoituksiin valmistautuva nuori mies. Keväällä hän kirjoitti jo magnat lyhyestä matematiikasta ja historiasta. Syksyllä hän kirjoittaa neljä ainetta ja ensi keväänä vielä kolme. Pakisjärvi itse ei pidä urakkaa kummoisenakaan.
Lukion jälkeen kuulamies suuntaa mahdollisesti Rovaniemelle, mistä löytyy urheiluopisto, mutta myös muita mahdollisuuksia. "Matkailualaa voisi miettiä."
Pakisjärvi soittaa ja kuuntelee musiikkia ja harrastaa ruoanlaittoa. "Kotitalous oli yläasteella mukavaa, se taisi siitä jäädä päälle. Pihvit ja pitsat ovat maistuneet kotiväelle", Pakisjärvi kertoo.
Oulua etelämmäs mies ei millään haluaisi lähteä. "Välillä Oulukin tuntuu liian isolta. Paljon pienempikin paikka kävisi."