Pääministerin Heureka-foorumissa todisteltiin sitä, mikä jo tiedettiin: kriisin syvyydestä ei ole enää epäselvyyttä. Sen sijaan keinot tilanteen korjaamiseksi ovat yhä etsinnässä.
Työmarkkinajärjestöt akateemisesti koulutettujen Akavaa lukuun ottamatta pääsivät maanantai-iltana sopuun järjestöjen välejä pari vuotta hiertäneestä koulutusvapaakiistasta.
Sopu jo ratkaisemattomaksi tuomitussa asiassa sopii hyvin yksiin aiemmin samana päivänä koolla olleen Heureka-foorumin hengen kanssa. Korostettiinhan tässä pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) koolle kutsumassa valtaeliitin vaikuttajatapaamisessa, johon myös työmarkkinajohtajat osallistuivat, tarvetta saada aikaan yhteisiä päätöksiä Suomen tulevaisuuden uhkien torjumiseksi.
Toivottavasti vanhan koulutussopimusriidan pyyhkiminen pois pöydältä enteilee sitä, että toisiaan pitkään kyräilleiden työmarkkinaosapuolten lisäksi yhteiskunnassa nousee laaja yhteinen tahto talous- ja työllisyyskehityksen oikaisemiseksi.
Heureka-foorumin kaltaista yhteiskunnan eri vaikuttajien tapaamista on peräänkuulutettu jo pidemmän aikaa sitä mukaa kun talous on ajautunut syvemmälle taantumaan.
Taustalla on muisto pääministeri Kalevi Sorsan vuonna 1977 Espoon Korpilammelle kutsumasta vastaavanlaisesta valtaeliitin talouspoliittisesta seminaarista. Öljykriisin jälkeisessä epävakaassa tilanteessa järjestetyllä tapaamisella oli kauaskantoiset vaikutukset. Tuolloin onnistuttiin luomaan poliittinen yksituumaisuus tulevasta talouspolitiikasta.
Heureka-foorumin lähtökohtana oli etsiä niinikään yhteistä näkemystä Suomen taloudesta ja tulevaisuuden haasteista. Eri eturyhmiä edustavan valtaeliitin keskuudessa vallitsee pitkälle yhtenäinen näkemys Suomen ongelmista. Tässä tapaaminen onnistui.
Sen sijaan keinoista, joilla Suomi voisi voittaa vaikeutensa, ei päästy rakennemuutoksia vaativia julistuksia pidemmälle. Useiden ongelmien voittamista pidetään mahdollisena kunhan vain yhteiskunnan rakenteita muutetaan.
Eri kysymys on jo se, mitä rakennemuutokset tarkoittavat käytännössä ja miten ne kyetään toteuttamaan.
Lähitulevaisuudessa nähdään, kyetäänkö kysymykseen vastaamaan.
Rakennemuutoksen sisältökysymyksiin Heurekasta ei löytynyt valmiita vastauksia. Parhaimmillaan tapaaminen vaikuttaa asenteisiin. Kun kriisin syvyys on kaikkien tiedossa, ymmärretään, että sen voittaminen vaatii syvällekäyviä uudistuksia. Vanha meno johtaa vain siihen, että vinoutumien ratkaisu vaikeutuu.
Teollisuus toteuttaa rakennemuutosta omista tarpeistaan. Sen seurauksena talouden viime vuosikymmenten tukijalat, paperiteollisuus ja Nokian ympärille rakentunut teknologiateollisuus, ovat pettäneet. Tämä on tehnyt syvän loven koko yhteiskuntaan.
Suomen mahdollisuudet pärjätä ovat pitkälle kiinni siitä, miten yhä useampi ihminen työllistyy ja työskentelee entistä pidempään. Tämä ei ratkea odottamalla kansainvälisten suhdanteiden paranemista, vaan poistamalla työntekoa vaikeuttavia esteitä. Sen aika on käsillä nyt.