Afasia on alkuvaiheessa hyvin hämmentävää. Ihminen on menettänyt tärkeimmän yhteytensä ulkomaailmaan.
Hän ei ymmärrä toisten puhetta, eikä pysty ilmaisemaan itseään. Afasia johtuu aivoissa tapahtuneesta vauriosta, jolla on tavallisesti muitakin vakavia seurauksia, kuten osittainen halvaantuminen.
Tämä kaikki aiheuttaa ahdistusta ja masentuneisuutta. Mahdollisimman pian aloitettu puheterapia auttaa osaltaan uuden elämäntilanteen kohtaamisessa.
Yleensä miltei kaikki afasiapotilaat hyötyvät puheterapiasta. Tästä poikkeuksena on vain etenevästä aivosairaudesta johtuva afasia.
Lievissä tapauksissa potilas voi kuntoutua takaisin työelämään, ja vaikeimmissakin tapauksissa voidaan kohentaa potilaan elämänlaatua.
Miltei kaikissa afasiatapauksissa tapahtuu jonkin verran paranemista, mutta harvat palaavat täysin ennalleen. Alkuvaiheen fysiologisen paranemisen jälkeen kyse on aivotoimintojen uudelleenjärjestymisestä.
Tässä puheterapiasta on korvaamatonta apua. Aiemmin automaattisesti tapahtuneet kielelliset toiminnot vaativat nyt tietoista työskentelyä ja tarkkaavaisuutta.
Terapian tulisi olla mahdollisimman pitkäkestoista, sillä paranemista voi tapahtua vielä vuosien kuluttua sairastumisesta.
Afaatikkoa opetetaan ymmärtämään vammaansa ja selviytymään sen kanssa arkielämässä. Häntä voidaan opettaa käyttämään monipuolisemmin vahvempina säilyneitä ilmaisukeinoja, kuten eleitä, ilmeitä tai kirjoitusta. Viittomakielen opetus ja erilaiset apuvälineet voivat tulla kyseeseen.
Mahdollisia apuvälineitä ovat esimerkiksi kuvataulut, sanalistat ja puhetta tuottavat laitteet. Läheisten opettaminen paremmin kommunikoimaan afaatikon kanssa on myös yleensä tarpeen.