Työpaineiden alla työskentelevät perusterveydenhuollon puheterapeutit joutuvat kohdentamaan työnsä tärkeimpään, eli varhaiseen ehkäisyyn. Suurimman osan ajastaan he työskentelevät alle kouluikäisten ja esikoululaisten kanssa. He näkevät ryhmän tärkeäksi, koska puuttumalla varhain ongelmiin vältytään myöhemmiltä luki- ja käytöshäiriöiltä sekä ammatinvalintavaikeuksilta.
Kielelliset häiriöt ovat lisääntyneet. Sen nähdään johtuvan myös siitä, että häiriöihin huomataan puuttua herkemmin
Nivalan terveyskeskuksen puheterapeutin Hanna Knuuttilan on rajattava työtään. Hän on pyrkinyt tekemään sen oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Kunnilla on periaatteessa perusvastuu kaikista puheterapia-asiakkaista.
Knuuttila on siitä harvinainen terveyskeskuksensa ainoa terapeutti, että hän tekee työtä vielä kouluikäistenkin kanssa. Koululaisten hoitojakson pituudesta joudutaan kuitenkin jo tinkimään.
Knuuttila on tehnyt työtään Nivalassa kymmenen vuotta, mutta virka on vasta viiden vuoden vanha. Alle kouluikäisten lisäksi hän työskentelee aikuisten aivovauriopotilaiden ja työikäisten äänihäiriöisten kanssa. "Kaikki pääsevät käymään vastaanotolla, mutta hoitojakson pituutta on rajattava. Työikäisten äänihäiriöisten kanssa neuvotellaan yhdessä sopivan mittainen ohjausjakso."
Suurin hoitoa tarvitseva ryhmä ovat lapset, joilla on poikkeava kielen kehitys. Se on laajempi kielellinen ongelma, joka on tärkeää hoitaa, koska sillä ehkäistään syrjäytymistä ja oppimisvaikeuksia. Hoito vaatii paljon työtä ja kestää pitkään, noin kolmevuotiaasta aina kouluun asti.
Artikulaatiohäiriöisille annetaan lyhyt ohjausjakso, jota seuraa kotiharjoittelu. "Monelle tämä riittää. Kodin osallistuminen terapiaan on hyvin tärkeää."
Hanna Knuuttila toteaa, ettei puheterapeutteja tahdo alueelle riittää. "Yksityisiä puheterapiapalveluja on tarjolla rajoitetusti. Alue työllistäisi yhden tai useammankin yksityisen puheterapeutin.
Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymään toivotaan kolmatta puheterapeutin virkaa, jotta voitaisiin vastata palvelujen kysyntään. Myös kolmen paikkakunnan muodostamassa Vieskan terveydehuoltokuntayhtymässä yön pääpaino on alle kouluikäisten lasten puheterapiassa.
Puheterapeutti Eevaliisa Kämäräinen kertoo, että yhtymän kahdessa puheterapeutin virassa on hoitaja, ja kaupungissa on saatavissa myös yksityisiä palveluja lähinnä Kelan kustantamalle vaikeasti puhehäiriöisille. Lisää palveluja tarvittaisiin lapsivoittoiseen Sieviin. "Terapeutin pitäisi käydä siellä useammin, ja terapiaa varten tarvittaisiin myös asianmukaista tilaa."
Alle kouluikäisten lasten lisäksi hoidetaan jonkin verran terveyskeskuksen osaston ja poliklinikan afaasiapotilaita, jotka ovat usein iäkkäitä aivoinfarktin kokeneita. Kolmas ryhmä ovat työikäiset äänihäiriöiset, opettajia, puhelinmyyjiä tai kirkon työntekijöitä, jotka käyttävät ääntään työssään. "Tämäkin ryhmä tarvitsisi enemmän hoitoa, mutta voimavarat eivät riitä."
Terapeuteista pula
Puheterapeuteista on yleinen pula. Naapurimaakunnan, Keski-Pohjanmaan kuntiin verrattuna tilanne Kala- ja Pyhäjokilaaksossa on hyvä. Useissa terveyskeskuksissa on puheterapeutin virka ja virat ovat myös täytetyt. Muut kunnat turvautuvat ostopalveluihin, joita on ollut saatavissa melko hyvin
Eevaliisa Kämäräinen kiittelee Ylivieskan maantieteellinen asemaa ja vetovoimaa asuinpaikkakuntana. Ne ovat turvanneet puheterapeuttien saannin. Ylivieskassa on myös kaksi yksityistä puheterapeuttia, jotka huolehtivat Kelan kustantaman vaikeasti puhehäiriöisten hoidosta.
Kärsämäen kunta on käyttänyt ostopalveluja puheterapeutin palveluissa. Kärsämäen kokoinen kunta ei sosiaali- ja terveysjohtaja Riitta Mikkilän mukaan tarvitse kokopäiväistä puheterapeuttia.
Mikkilä kertoo palvelujen pelanneen usean vuoden ajan mainiosti, koska paikkakunnalla asuu puheterapeutti. Nyt järjestelyt ovat poikkeavat, koska puheterapeutti on äitiyslomalla. Kunta on palkannut tehtävään siksi aikaa puheopettajan.