Oulun yliopistossa on alkanut nelivuotinen puheterapeuttien erikoistumiskoulutus lasten- ja nuorten neurologian alalle. Yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa järjestettävää lisensiaattityöhön tähtäävää koulutusta annetaan nyt ensimmäistä kertaa niin Suomessa kuin muuallakaan maailmassa, kertoo professori Pirjo Korpilahti.
"Aikaisemmin on ollut yksi erikoistumismahdollisuus. Vuonna 1975 kuulovamma-alalle valmistui 12 puheterapeuttia. Siihen aikaan kyseessä oli kuitenkin alempi korkeakoulututkinto."
Nyt alkanut koulutus on opetusministeriön rahoittama projekti ja sen piirissä on yhteensä 22 jo vuosia työelämässä ollutta puheterapeuttia. Oulussa heitä opiskelee 11, kertoo koulutuksen potilastyöhön liittyvistä opinnoista vastaava lehtori Anneli Yliherva.
Myös kouluttajiksi
Erikoistumiskoulutuksessa perehdytään aikuisten ja lasten neurologisperäisiin kommunikaatiohäiriöihin, kuten puhe- ja kielenkehitys- tai vuorovaikutusongelmiin. Lisäksi ongelmia voivat aiheuttaa cp-vammaisuus tai autismi. Potilaina voivat olla myös erilaisista oireyhtymistä kärsivät sekä kehitysvammaiset lapset. Aikuispotilaita voivat olla afaatikot sekä MS- ja Parkinson-potilaat, listaa Yliherva.
Valmistuttuaan erikoistujat voivat toimia myös muiden puheterapeuttien kouluttajina.
Erikoistumiskoulutus jatkuu vuonna 2008, jolloin vuorossa ovat äänihäiriöt ja kuulovammaisuuteen liittyvät kommunikoinnin ongelmat.
Tittelikin puuttuu vielä
Neljä erikoiskoulutusalaa nousivat esille muun muassa puheterapeuttien keskuudessa tehdyn kartoituksen perusteella. Anneli Ylihervan mukaan koulutus lähtee tositarpeesta.
"Logopedian ala on aika nuori, mutta se on kehittynyt nopeasti ja tieto on lisääntynyt niin, ettei yksi ihminen voi enää hallita kaikkea. Erikoistumista tarvitaan. Lisäksi osalla potilaista hoito vaatii syvempää neurologista tietoutta."
Erikoistumisopintojen laajuus on 80 opintoviikkoa ja opinnot suoritetaan työn ohessa. Yhtenä koulutuksen tavoitteena on antaa pitkään käytännön työtä tehneille puheterapeuteille myös tieteellisiä valmiuksia. Koulutus on kytketty tutkimukseen, selittää Yliherva.
Oulun yliopiston kautta kouluttautuvista opiskelijoista puolet on kotoisin Oulusta ja muut Joensuusta, Kuopiosta, Turusta ja Helsingistä. Opetus on niin sanottua monimuoto-opetusta, jossa on sekä lähiopetuspäiviä että itsenäistä työskentelyä ja verkko-opiskelua. Lisäksi järjestetään seminaareja, joihin osallistuvat sekä Helsingissä että Oulussa opiskelevat oppilaat.
Lehtori Yliherva pitää koulutuksen järjestämistä haastavana tehtävänä.
"Tämä on niin uutta, että kaikki luodaan tässä ja nyt. Esimerkiksi tuleville neurologisiin kommunikaatiohäiriöihin erikoistuneille puheterapeuteille ei ole vielä olemassa mitään nimitystä tai titteliä."
Lisää koulutuspaikkoja
Suomessa on likimain tuhat puheterapeuttia. Suurin osa heistä työskentelee lasten erityisten kielihäiriöiden parissa. Aikuisväestöstä suurin potilasryhmä ovat afaattiset potilaat.
Alalle valmistuvien työllistyminen on taattua. Silti hyvin paljon kommunikaatio-ongelmia jää hoidon ulkopuolelle, kertoo Korpilahti.
Oulussa on harvinaisen hyvä tilanne, mutta ei tarvitse mennä kovin kauas, kun puheterapeuteista on jo pulaa. Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä ruotsinkielisellä rannikkoseudulla ongelma on pahin. Puheterapeutteja koulutetaan Oulussa ja Helsingissä.