Jääkiekko: Kärpät hävisi vii­mei­sen lii­ga­kamp­pai­lun­sa Ha­ka­met­säs­sä jat­ko­ajal­la

Pääkirjoitus: Köy­hil­le pu­toi­lee nyt vain muruja rik­kai­den ro­ko­te­pöy­dil­tä, eikä se ole edes jäl­kim­mäi­sen joukon etu

Pu­he­tai­to rap­piol­la Suo­mes­sa

Suomalaisia vaivaa puheanemia, sanoo teologian tohtori, esikoiskirjailija Juhana Torkki. Hänen mielestään Suomessa puhutaan, "joristaan itsekseen", aivan kuin mitään yleisöä ei olisi olemassakaan.

Tasokas Clinton. Kun Juhana Torkki analysoi Bill Clintonin retorisia kykyjä, hänen oli pakko myöntää ne maailman parhaimpiin lukeutuviksi.
Tasokas Clinton. Kun Juhana Torkki analysoi Bill Clintonin retorisia kykyjä, hänen oli pakko myöntää ne maailman parhaimpiin lukeutuviksi.
Kuva: Jukka Outila/com.pic.

Suomalaisia vaivaa puheanemia, sanoo teologian tohtori, esikoiskirjailija Juhana Torkki. Hänen mielestään Suomessa puhutaan, "joristaan itsekseen", aivan kuin mitään yleisöä ei olisi olemassakaan.

Torkki on julkaissut kirjan Puhevalta, jonka ensimmäisen pääkappaleen hän on nimennyt haastavasti suomalaisen puheen rappioksi. Torkin mukaan moni suomalainen pitää esitelmän silloin kun pitäisi pitää puhe.

Suomalaiset tosin osaavat puhua, siitä ei ole kysymys.

"Kyllä suomalaiset halutessaan osaavat puhua. Vaikkapa työmaakahvilassa osataan ihailtavan laaja-alaisesti selostaa kaverille, mitä lomalla tapahtui", Torkki sanoo.

Hän korostaa, että jokainen voi kehittää taitoaan puhua.

"Se ei riipu syntyperästä. Eräs koululaitoksemme vakava puute on se, ettei siellä opeteta kunnollista puhetaitoa. Missä on suomalainen puhekoulutus?", Torkki herättelee.



Puhe on
vaikuttamista


Hyvin valmisteltu paperi on Torkin mielestä vain yksi puheen apuväline muiden joukossa.

"Puhujan huoneentaulussa on kaksi suurta ohjetta: ajattele yleisöä ja mieti, mikä on päämäärä. Oikeastaan koko retoriikka sisältyy näihin kahteen ohjeeseen", Torkki miettii.

Onko sitten olemassa aluetta, jota puhetaito ei jotenkin koskisi? Torkki hörähtää ja miettii hetken.

"Kyllä puhetaidon merkitys on suuri kaikilla elämän alueilla."

Suomalainen viisaus toteaa, että kun sanat loppuvat on tekojen aika. Torkki huomauttaa, että "sanatkin ovat tekoja ja teot vaativat sanoja".

"Sanat ja teot kietoutuvat toisiinsa. Monet tärkeät hankkeet suorastaan syntyvät sanojen voimalla."



Ylätyyli
kitkettävä pois


Torkki on esiintynyt talven aikana paljon julkisuudessa. Hän arvioi Helsingin Sanomissa presidenttiehdokkaiden puhe- ja esiintymistaidot. Torkki on nähty analyytikkona myös Ylen vaalikeskusteluissa.

"Kansa on vieraantunut politiikasta. Kansaa ei kuitenkaan pidä tästä syyttää. Väki täytyy innostaa ja johdattaa politiikan pariin. On puhuttava demokraattisemmin", pohdiskelee Torkki.

Vieraantuminen johtuu Torkin mielestä poliitikkojen käyttämästä kielestä, joka tuntuu monesta vieraalta.

"Äänestysprosentti on pieni, vaikka tarjonta on laaja. Tämä johtuu siitä, että monien poliitikkojen puheessaan viljelemä kieli ei tule kansan tasolle, vaan on etäännyttävää."

Torkin opintoihin kuului teologian lisäksi matematiikka sekä musiikin opiskelua Sibelius-akatemiassa.

Väitöskirjan aihe johdatteli hänet antiikin puhetaidon pariin. Työnsä hän sai valmiiksi Kempeleessä. Sitä ennen Keski-Suomen mies ehti Helsingin opiskeluvuosiensa jälkeen olla puoli vuotta pastorina Sodankylässä.

"Ihastuin pohjoiseen luontoon ja mentaliteettiin. Myös lestadiolainen ilmanala tuntuu kotoisalta," perustelee Torkki Kempeleeseen asettumistaan.