Pu­he­mies­ten muo­to­ku­vat näyt­teil­lä Kan­sal­lis­mu­seos­sa

Suomen kansallismuseossa avautuu keskiviikkona näyttely, joka esittelee puhemiesten muotokuvia eduskunnan kokoelmista.

Riitta Uosukainen oli puhemies vuosina 1994, 1995–98, 1999–2003.
Riitta Uosukainen oli puhemies vuosina 1994, 1995–98, 1999–2003.

Suomen kansallismuseossa avautuu keskiviikkona näyttely, joka esittelee puhemiesten muotokuvia eduskunnan kokoelmista.

Eduskunnan taidekokoelmaan kuuluu 33 säätyvaltiopäivien ja yksikamarisen eduskunnan aikaista puhemiehen muotokuvaa, joista monet ovat alansa tunnustettujen mestareiden kuten Albert Edelfeltin, Eero Järnefeltin ja Akseli Gallen-Kallelan käsialaa.

Kokoelman vanhin muotokuva on Fredrik Ahlstedtin vuonna 1879 maalaama teos arkkipiispa Edvard Bergenheimista.

Muotokuvataiteen konservatiivinen luonne näkyy näyttelyn töissä tiettyjen eleiden ja asentojen toistumisena auktoriteetin merkkeinä.

Mallin persoonallisuutta alettiin kuitenkin korostaa jo 1910- ja 1920-luvulta lähtien. Myöhemmin 1980- ja 1990 -lukujen taitteessa muotokuvamaalauksessa nostettiin esiin jopa epämuodollisuutta ja arkisuutta, kuten näyttelyssä osoittavat esimerkiksi Erkki Heikkilän muotokuva Erkki Pystysestä (1989) ja Niilo Hyttisen muotokuva Matti Ahteesta (1990).

Vuonna 2003 miesten hallitsemassa galleriassa paljastettiin ensimmäinen naismuotokuva: taidemaalari Pasi Tammen näkemys Riitta Uosukaisesta.

Puhemiehet, muotokuvia eduskunnan kokoelmista -näyttely liittyy eduskunnan 100-vuotisjuhlaan. Katselmus jatkuu Kansallismuseossa 26. elokuuta saakka.

Ilmoita asiavirheestä